Tero Pitkämäki oli pessimisti ennen karsintaa, hieman pessimisti ennen finaalia ja sopivan realisti finaalin jälkeen. 34-vuotias konkari pystyi heittämään finaalissa kauden toiseksi parhaan tuloksensa 86,94, joka toi Lontoon MM-finaalissa viidennen sijan.
– En ole varmaan koskaan ollut näin tyytyväinen sijaan viisi. Kyllä minä tänään aika maksimisuoritukseni tein. Ei jäänyt mitään jossiteltavaa, että joku nyanssi heitossa olisi tuonut pari metriä, Pitkämäki totesi.
Suomalainen heitti parhaan kaarensa kolmannella kierroksella. Ennen hänen heittovuoroaan oli mahdollista, että hän jäisi kovatasoisessa kilpailussa kahdeksan ulkopuolelle ja pois jatkokierroksilta. Pitkämäki sai tiukassa paikassa aikaiseksi käytännössä teknisesti kauden parhaan heittonsa, koska Vaasan juhannustulos 88,27 syntyi tuulten avittamana.
– Ensimmäinen heittoni oli perushallittu ja toiseen yritin vähän liikaa. Kolmanteen sain aika hallitun suorituksen. Jalat olivat tänään väsyneet, siitä ei pääse mihinkään.
Pitkämäki myönsi, että hän ole koskaan pystynyt kilpailemaan arvokisojen finaalissa yhtä paineettomassa tilassa. Yleensä suomalainen on ollut mitali- tai jopa mestarisuosikki.
– En odottanut itseltäni kovin hirveitä. Rennosti suoriuduin.
Ylivoimaisesti kisan vanhimpana heittäjänä Pitkämäki nauttii vanhemman valtiomiehen arvostusta. Myös maailmanmestariksi heittänyt Johannes Vetter kävi onnittelemassa suomalaista kisan jälkeen.
– Vetter kehui, että teit uskomatonta työtä. Sanoin, että sinä teit vielä uskomattomampaa.
Vetter hallitsi paineensa
Finaalista povattiin saksalaisten keihäshirmujen kaksintaistelua. Monet veikkasivat, että Thomas Röhler pystyy hallitsemaan finaalin henkiset paineet Johannes Vetteriä paremmin.
Toisin kävi: Vetter vetäisi heti ensimmäisellä kierroksella 89,89, joka riitti kultamitaliin. Röhler heitti tasaisesti, mutta jäi tuloksella 88,26 yllättäen neljänneksi.
– Oli yllätys. Huomasin jo lämmittelyssä, että hänen heittämisensä on päivän vireestä kiinni. Hänen on hankala saada korjattua sitä. Huomasin, että epävarmuutta on ilmassa, kun hänellä oli kahdet piikkarit mukana, tarkkasilmäinen Pitkämäki kommentoi Röhleriä.
Saksalaisten väliin kiilasi Tshekin kaksikko Jakub Vadlejch ja Petr Frydrych. Molemmat heittivät arvokisojen finaalissa ennätyksenä, Vadlejch 89,73 ja Frydrych 88,32. Frydrych pudotti Röhlerin pronssipaikalta viimeisellä heitollaan.
25-vuotias Röhler voitti vuosi sitten olympiakultaa, mutta vuotta nuorempi Vetter on tänä kesänä hivuttautunut kukkulan kuninkaaksi. Röhler heitti Dohassa toukokuussa 93,90, mutta Vetter nokitti heinäkuussa Luzernissa hirmukaarella 94,44.
Jos miehillä riittää terveyttä, he voivat hallita lähivuosien keihäsmarkkinoita.
Vetter kiskoi jo lämmittelyheitoilla todella pitkiä siivuja. Lämmittely ei suoraan korreloi siihen, kuka pystyy kilpailussa mahtiheittoihin, mutta päivän potentiaalista se antaa hyvän kuvan.
Hurjien finaalien aikakausi
Pekingin MM-kisoissa kaksi vuotta sitten nähtiin yksi 2000-luvun kovimmista keihäskisoista. Pitkämäki tarvitsi tuolloin pronssimitaliinsa tuloksen 87,64 ja Antti Ruuskanen jäi viidenneksi, vaikka heitti 87,12 metriä. Pekingin kisassa kiskaistiin yhteensä 15 kertaa yli 85 metrin.
Lontoon loppukilpailussa todistettiin 17 kertaa, kuinka keihäs putosi 85 metrin paremmalle puolelle. Erikoisin yksityiskohta on se, että Röhler heitti viisi kertaa yli 85 metriä, mutta jäi ilman mitalia.
Vuoden 2001 MM-finaali Edmontonissa oli tuloksellisesti hurjin, mutta asiantuntijoiden mukaan tasoa avitti stadionilla sopivasti puhaltanut tuuli.
Uusi sukupolvi on ottanut vallan miesten keihäänheitossa ja taso on laajentunut. Onko realistinen pelko, että arvokisat ovat jatkossakin yhtä kovatasoisia.
– Kyllä se kovin realistinen on. On nuorta porukkaa ja aika hyviä kilpailijoita. Harva epäonnistuu. Kovapäistä porukka, ei voi muuta sanoa, Pitkämäki totesi.
Katso MM-kisojen ohjelma sekä suomalaisten suoritusajat.