Maaliskuussa 2025 Lasten- ja nuortenkoti Metsäpirtti sai uuden omistajan, kun utajärvinen Matti Huhtala osti itselleen yrityksen, jossa oli jo ehtinyt työskennellä useamman vuoden.
”Työskentelin Metsäpirtillä vuodesta 2001, ensin ohjaajana, sitten vastaavana ohjaajana ja sen jälkeen yksikönjohtajana. Yksikönjohtajana näin läheltä, mitä johtajan työ pitää sisällään ja siitä pestistä oli helppoa siirtyä yrittäjäksi”, kertoo Matti Huhtala, lasten- ja nuortenkoti Metsäpirtin toimitusjohtaja.
”Mielestäni Metsäpirtin historiaa ja hyvää työtä ei voinut heittää romukoppaan, vaan se ansaitsi jatkon. Koin, että olin valmis yrittäjäksi”, jatkaa Huhtala.
Henkilökunta on tehnyt työntekijästä yrittäjäksi siirtymisestä helppoa.
”Metsäpirtillä on pitkäaikainen ja kokenut henkilökunta, joka tietää miten toimitaan. Toiminta jatkuu samojen arvojen mukaisesti kuin aiemmin”, painottaa Huhtala.
Henkilökunta on pysynyt omistajanvaihdoksen jälkeen samana.
Kodinomainen lastensuojeluyksikkö
Metsäpirtillä eletään perhe-elämää. Arki rakentuu säännöistä ja rutiineista. Vapaa-aikaa vietetään esimerkiksi urheiluseuroissa harrastamalla tai metsissä samoillen.
Metsäpirtiltä löytyy pelejä ja kirjoja sekä keittiö, joissa asukkaat saavat ottaa osaa ruoanlaittoon. Itsenäistymisen kynnyksellä oleville nuorille opetetaan ruoanlaittoa ja itsenäisessä arjessa selviytymistä.
”Tämä on koti lapsille ja nuorille. Meillä ei ole ovet lukossa. Näemme asukkaiden hyvät ja huonot päivät. Parhaina hetkinä työ on hyvinkin palkitsevaa,” luonnehtii Huhtala.
Asumisaika vaihtelee
Metsäpirtillä on seitsemän paikkaa ja tällä hetkellä lapsia on kuusi. Lasten ja nuorten asumisaika vaihtelee muutamista viikoista vuosiin.
Toiminta perustuu paljolti koulujen lukuvuosirytmiin.
”Lähdemme siitä, ettei lasten tarvitsisi vaihtaa koulupaikkaa: vieraaseen kouluun siirtyminen on iso asia. Lasten ja nuorten koulunkäynnissä ei saisi olla taukoja.”
Kesäaika kuluu harrastaessa vaikkapa uimista, jalkapalloa ja kalastamista.
”Lisäksi teemme kesälomareissuja ympäriinsä. Kuten kotioloissa, kesällä on mukavaa, kun aikaa voi viettää enemmän perheen parissa”, määrittelee Huhtala.
Laadukkaita yksityisiä toimijoita
Matti Huhtalan mielestä on ikävää, että lastensuojelulla on välillä huono maine.
”Alueellamme on lastensuojelussa paljon hyviä yksityisiä toimijoita. Olisi ikävää, jos ne häviäisivät ja isommat ketjut valtaisivat alan kokonaan.”
Matti Huhtala on koulutukseltaan yhteisöpedagogi. Hänelle on nuoresta asti ollut itsestään selvää, että haluaa työskennellä lasten ja nuorten parissa.
”Yhteisöpedagogin koulutuksen lisäksi olen käynyt mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinnon sekä yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon.”
Metsäpirtin arvot
Johdonmukaisuus
Jatkuvuus
Yksilöllisyys
Lapsikeskeisyys
Kodinomaisuus
Oman itsensä ja toisen kunnioittaminen
Yhteisöllisyys
”Monissa Euroopan maissa on jo vuosikymmeniä hyödynnetty työntekijöiden yritysostoja (worker buyout), joissa henkilöstö ottaa vastuulleen yrityksen omistuksen ja liiketoiminnan jatkamisen. Sitä pidetään keinona vahvistaa yritysten kasvua, työpaikkojen säilymistä ja taloudellisen vaurauden laajempaa jakautumista”, kertoo Laurea ammattikorkeakoulun yliopettaja Antti Sekki.
Työntekijäomistajuuden käsikirjassa hän tarkastelee työntekijäomistajuutta käytännön esimerkkien, tutkimustiedon ja kansainvälisten mallien kautta. Hän myös pohtii sitä, miksi työntekijäomistajuus on Suomessa harvinaista, vaikka sen hyödyt tunnetaan.
”Suomalaisessa omistajuuskeskustelussa on sokea piste. Puhumme paljon yrittäjyydestä, perheyrityksistä, pääomasijoittamisesta ja pörssiyhtiöistä, mutta hyvin vähän siitä, että myös työntekijät voivat olla omistajia.”
Työntekijäomistajan tärkein ominaisuus on omistajuuden ymmärtäminen. Omistajakulttuuri rakentuu siitä, että työntekijä näkee itsensä työn suorittajana, yrityksen pitkäjänteisenä kehittäjänä ja arvon rakentajana.
”Kun omistajuus on luonnollinen osa työelämää – eikä vain yrittäjien tai sijoittajien etuoikeus – syntyy aivan erilainen suhde yrityksen menestykseen”, Sekki luonnehtii.
Työntekijäomistaja tarvitsee perustason taloudellista ymmärrystä.
”Tarkoitus ei ole, että jokaisesta uudesta yrittäjästä tulee talousasiantuntija, vaan että hän ymmärtää, miten yritys luo arvoa, mistä tulos syntyy ja mitä omistamiseen liittyvät mahdollisuudet ja riskit tarkoittavat käytännössä.”
Yhdysvalloissa työntekijäomistajuutta on tutkittu jo vuosikymmeniä erityisesti ESOP-järjestelmän (Employee Stock Ownership Plan) yhteydessä.
Tutkimusten mukaan työntekijöiden omistamat yritykset kasvavat muita yrityksiä nopeammin, selviävät paremmin talouden kriiseistä ja luovat enemmän työpaikkoja.
”Samalla niiden työntekijät ovat keskimäärin sitoutuneempia, tyytyväisempiä työhönsä ja ansaitsevat enemmän kuin vastaavissa perinteisesti omistetuissa yrityksissä työskentelevät henkilöt ansaitsevat. Kun yritykset menestyvät paremmin, työpaikat säilyvät, palkat kasvavat ja varallisuutta kertyy laajemmalle joukolle ihmisiä”, sanoo Sekki.