Pin­nois­sa pitää olla patinaa

Hämmentynyt joukko asunnonostajia ihmetteli vanhaa puutalohuoneistoa Raksilassa viime kesänä. "Aivan liian suuri projekti", totesivat ostajakandidaatit ja katosivat huoneistoesittelystä parissa minuutissa.

Remontin jälkeen. Henna ja Lyy Raitala asuvat tunnelmaista vanhaa puutalohuoneistoa, jossa on säilynyt paljon alkuperäisiä materiaaleja.
Remontin jälkeen. Henna ja Lyy Raitala asuvat tunnelmaista vanhaa puutalohuoneistoa, jossa on säilynyt paljon alkuperäisiä materiaaleja.
Kuva: Risto Rasila

Hämmentynyt joukko asunnonostajia ihmetteli vanhaa puutalohuoneistoa Raksilassa viime kesänä. "Aivan liian suuri projekti", totesivat ostajakandidaatit ja katosivat huoneistoesittelystä parissa minuutissa.

Kaaosmaisen sotkun ja remonttia huutavien seinien sisällä Henna Raitala, 28, teki rohkean liikkeen. Hän maksoi saman tien käsirahan asunnosta ja hankki itselleen ja 6-vuotiaalle Lyy-tyttärelleen uuden kodin lisäksi roimasti haasteita.

"Huomasin heti, että talossa perusasiat olivat kunnossa ja vanhoja alkuperäisiä materiaaleja oli vielä tallella", Henna Raitala toteaa tyynesti.

Vuonna 1939 rakennetussa neljän huoneiston puutalossa oli tehty vuosien varrella tärkeät peruskorjaukset, kuten salaojitus ja putkistojen sekä ulkoverhoilun uusiminen. Raitalan ostama asunto oli puolestaan ollut asumattomana vuosia ja päässyt repsahtamaan.

"Asuntoon oli raahattu kaiken näköistä roinaa, josta päättelin, että siellä on joku epämääräinen porukka majaillut", Raitala hymähtää.

Henna Raitala edustaa nuorta sukupolvea, jolle tärkeintä on rakennusmateriaalien laatu, rakennushistorialliset arvot ja mummolan tuntu. Yhä useampi nuori talonostaja etsii vanhaa ja tunnelmallista puutaloa ja etsintä ulottuu naapurikuntiin saakka.

"En voi kuvitella asuvani uudessa talossa", Raitala toteaa, "talossa elämän pitää näkyä ja pinnoissa olla patinaa. Liian uudet pinnat aiheuttavat stressiä, ikään kuin talo ei olisi asumista varten."

Raitalan vanhemmat sekä vanhoja taloja remontoinut tuttava olivat apuna taloa katsomassa ja arvioimassa sen kuntoa. Nopea ostopäätös ilman perusteellista kuntotarkastusta oli riski, mutta kauppa osoittautui hyväksi.

"Mitään kamalaa ei ole löytynyt ja rakenteet ovat paljon paremmassa kunnossa kuin päältä päin näytti", Raitala kertoo helpottuneena.

"Vaikka joitakin lastulevyvirityksiä asuntoon oli tehty, löytyi alta alkuperäisiä ja hyväkuntoisia materiaaleja, kuten puulattiat".



Vanhat materiaalit esiin


Remontointi alkoi remonttimiesten päivittelyllä, että jo tässä riittää hommaa. "Ajattelivat selvästi, että hullu ämmä", Raitalaa naurattaa. Talkootyöllä selvittiin useista haasteista. Talkoolaisten lisäksi Raitala palkkasi ammattimiehiä apuun kylpyhuone- ja WC -remonttiin.

Henna Raitalan veli Tatu Raitala on ammatiltaan rakennusrestauroija, ja hän ystäviensä kanssa korjasi vanhat ikkunat ja pinkopahvitti asunnon seinät. "Pinkopahvi on hyvä materiaali, koska se hengittää", Henna Raitala kertoo.

"Minulle on myös tärkeää se, että huoneistossa on säilynyt vanhat ikkunat."

Raitala harmittelee sitä, että ihmiset menevät helppoon ja vaihtavat turhaan vanhat alkuperäiset ikkunat uusiin, kalliisiin ja huonolaatuisiin ikkunoihin. Vanhat ikkunat on tehty sydänpuusta ja ne kestävät vuosikymmeniä, jos ne vain huoltomaalataan ja korjataan tarvittavilta osin.

Raitala halusi säilyttää makuuhuoneen vanhan tapetin. Se oli hieman repeytynyt, mutta paikkaustapettia saatiin vanhan kylpyhuoneen vastaisesta seinästä, joka jouduttiin purkamaan osittaisen kosteusvaurion takia.

Keittiön seinästä löytynyttä räiskyvää kukkatapettia ei voitu kokonaan pelastaa, mutta Raitala keksi säilyttää siitä osan ja rakensi ympärille kehykset. Keittiö sai hauskan ja talon historiasta vihjaavan yksityiskohdan.

Portaikon upea sormipaneeli ja iloisen punaiset kaiteet luovat eteiseen kotoisan tunnelma. Ainoa myönnytys nykyajalle on kylpyhuoneen ja WC:n lasitiilet ja keittiön tiskialtaana toimiva laboratorioallas. Talosta on ehditty aikojen saatossa purkaa uunit.

Raitala toivoo löytävänsä kohtuuhintaisen ja hyvän muurarin muuraamaan olohuoneeseen kaakeli- tai pönttöuunin. Samalla voisi asentaa paikalleen kertaalleen kaatopaikkatuomion saaneen ehjän puuhellan, jonka Raitala löysi lehti-ilmoituksella.

Vanhan huoneiston hyvä puoli on tilojen muunneltavuus ja tulevaisuudessa asuntoa voi laajentaa kellaritiloihin. Liki kolme metriä korkeat huonetilat luovat avaruutta ja saavat 54 neliön asunnon vaikuttamaan huomattavasti suuremmalta. Remontin keskellä asuminen ei stressaa.

Vanhassa puutalossa asuminen merkitsee pientä korjauspuuhaa ja huoltoremonttia vuosiksi. "Minulla ei ole aiempaa kokemusta remontoinnista, mutta mielenkiinto on kova ja koko ajan opin uutta", Raitala iloitsee. "Aion asua tässä pitkään. Jos joskus iskee taas halu ottaa haasteita ja tehdä suuri remontti, hankin huvilan Hietasaaresta!"

Ilmoita asiavirheestä