Asunto Oy Oulunsalon Kirkkopiha, Toivolankuja 5, Oulunsalo. YIT Rakennus Oy, Arkkitehtitoimisto Huttu-Hiltunen Oy.
Oulunsalon Kirkkopiha on ensi näkemältä varsin tavallinen rivitaloyhtiö. Kaksi kaksikerroksista ja kaksi yksikerroksista taloa, suorakaidetontin reunoille aseteltuina.
Tarkempi tutkiminen paljastaa kokonaisuuden hyvin mietityksi. Maankäyttö on tehokasta. Suuri osa kiinteistöstä on vieläpä yksikerroksinen. Jos kaikki talot olisivat kaksikerroksisia, olisi tonttitehokkuus hyvinkin kaupunkikelpoista tasoa.
Kirkkopihan talot käyvätkin esimerkiksi tiiviistä ja matalasta rakentamisesta, jota yhä äänekkäämmin vaaditaan kasvavien kaupunkiseutujen asuntoreseptiksi. Omakotitaloille ei tila riitä, mutta kerrostalotkaan eivät miellytä.
Taloyhtiön kaikki sisäänkäynnit ovat sisäpihalta. Suurimmalle osalle asuntoja paras ulko-oleskelutila on sisäpihan puolella, ulko-oven yhteydessä. Tavanmukaista takapihan terassia ei ole kuin D-talon asunnoissa, jossa sisäänkäynnit ovat varjon puolella.
Näin sisäpiha toimii sekä liikennealueena että asuntojen ulko-oleskelutilana. Samalle pihalle on rakennettu vielä autokatokset, parkkipaikat, muut piharakennelmat ja leikkipaikka. Sisäpihan tiiveys ja eloisuus lienee omiaan luomaan aitoa yhteisöllisyyttä. Naapurien kohtaaminen on luontevaa.
Kaksikerroksisissa A- ja B-taloissa on pienasuntoja. Kulku yläkerroksen asuntoihin on järjestetty siten, että aina kahdella asunnolla on yhteinen ulkoporras. Ratkaisu on luhtitalon sukua, mutta koska asuntoja on kuitenkin yhtä porrasta kohti vain kaksi, eivät asukkaat joudu kävelemään kotiinsa naapurin ikkunan editse. Toisaalta hissiä ei tähän ratkaisuun soviteta helpolla, tulevaisuudessakaan.
Portaat, varastot ja parvekkeet on sommiteltu yhtenäiseksi rakenteeksi. A-talon porraskatos on ilmeikäs, sen sijaan B-talon portaikkorakennelma on sukua työmaaparakille.
Huoneistoissa pihasivustalle, siis eteisen ja terassin puolelle, sijoittuu keittiö. Asuinhuoneet ovat ulkokehällä, enimmäkseen varjon puolella mutta suojassa ainakin oman pihan hälinältä.
A-talon pienet kaksiot ovat varsin kompakteja. Kompromisseja on tehty, mutta neliöt huomioon ottaen tilat ovat hyvinkin käyttökelpoisia. Tuulikaappi on käytännössä eteinen, siellä tulee ahdasta jos yhtä useampi henkilö on vetämässä palttoota päälle.
Siellä missä odottaisi näkevänsä vaatenaulakon, onkin jo keittiö. Oleskelutilan kalustaminen mietityttää varmasti monia; ruokailuryhmän ja pehmeämpien kalusteiden sijoittelu ei ole itsestään selvää.
Tämäntapaiselle tavallisuudesta poikkeavalle huonejärjestykselle ei maallikolla ole valmiita kalustamisen malleja; olisikin hyvä jos asunnon myyjä tarjoaisi osana pakettia arkkitehdin sisustusideoita. Epäilemättä arkkitehti on kuitenkin mielessään visioinut tilan kalustusmahdollisuuksia.
Yhtä kaikki, nyt puhutaan kuitenkin keittokomerollisesta kaksiosta. Kun tätä verrataan vastaaviin kerrostalohuoneistoihin, alkaa vaakakuppiin kertyä plussia. Huoneisto yltää läpi talon, mikä on kerrostaloissa harvinaista.
Saunassakin on ikkuna. Oma piha tai terassi avautuu suojaisalle, kodikkaalle sisäpihalle, yläkerrassa lisänä on makuuhuoneen ranskalainen parveke.
Kirkonkylätason palvelutkin ovat hyvin saavutettavissa, mikä ei läheskään jokaisessa kerrostalolähiössä toteudu. Pikkukaksiot onkin talosta jo myyty - ehkäpä tällaisia kannattaisi rakentaa lisää.