änä viikonloppuna avatulla asuntomessualueella Heinolan Tähtiniemessä asutaan avarasti keskisuomalaisessa järvimaisemassa. Alueella on 25 omakotitaloa, näistä kahdeksalla on oma ranta. Muiden käytettävissä on yhteinen rantasauna. Erikoisuutena on keinotekoinen niemi, jolle on rakennettu kaksi paritaloa.
Talot ovat suuria, keskimäärin 130-190 neliömetrin suuruisia. Lisänä on tyypillisesti kahden auton talli, mahdollisesti vielä pihavaja, jotka on sijoitettu kadun varteen. Asuntoon johtaa katuvarren portilta usein hyvin leveä, kivetty kulkuväylä. Pihat on tavallisesti tasattu nurmikentäksi. Rinnemaasto olisi kaivannut naapuruksilta pihajärjestelyjen yhteensovittamista, nyt nurmitasankojen välissä voi olla korkeakin pengerrys. Harva piha näyttää siltä, että lasten olisi siellä hauska tai edes sopivaa leikkiä.
Taitavasti puusta
Alueen monista puutaloista nousee kiinnostavana esiin alueen oppilaitosten yhteistyössä toteuttama Puoshaan Puu-Villa (kohde 9). Autotallien ovet muistuttavat autokorjaamon ovia, mutta aidan takana tunnelma on rento ja kotoisa. Arkkitehti Satu Päivärinne on luonut tasapainoisen järkevän kokonaisuuden, josta Lahden ammattikorkeakoulun sisustussuunnittelijat ja Heinolan hienopuusepät ovat jatkaneet. Keittiökalusteet sopivat myös pyörätuolia käyttävälle kokkaajalle.
Kannustalon näyttelytalo Aurora (31) edustaa valmistajalleen tyypillistä linjaa. Esikuvia väitetään haetun Heinolan vanhoista rakennuksista. Ehkäpä niinkin, mutta molempien yhteiset juuret ovat kauempana historiassa ja näiden uudelleen tulkintana Auroraan lavastettu tunnelma vie ajatukset televisiosarjoista tutun amerikkalaisen yläluokan elämäntapaan.
Mahtipontinen kuori kätkee sisäänsä selkeän pohjaratkaisun, osin sen ansiosta kokonaisuus on alueen perinnetalosarjassa hallituin. Tiiviillä pientaloalueella Aurora näyttää silti vieraalta, talo tuntuisi kaipaavan kunnon kartanopuutarhan ympärilleen.
Eteisessä on hukkaneliöitä, mutta ehkä konseptiin kuuluu suuri määrä hallitilaa, jossa voi seisoskella vieraiden kanssa kuplajuomalasi kädessään. Terassien määrä ylittää jo kohtuuden rajat.
Koskinen Oy esittelee Niemenherra-talon (5) puolivalmiina. Talossa vierailu käy maallikolle pientalorakentamisen oppitunnista, eri rakennekerrokset esittäytyvät havainnollisesti. Tämän ohella kannattaa huomio kiinnittää itse taloon - se on 94-neliöisenä alueella harvinaisuus. Pienelle perheelle kahden makuuhuoneen napakka talo käy sellaisenaan. Saunaosaston ja kodinhoitotilan erottaminen syö kuitenkin tarpeettomasti neliöitä pienestä talosta.
Varpaat veteen
Keinotekoiseen niemeen rakennetut talot vaikuttavat huonosti perustelluilta juuri täällä, järvirikkaan alueen pikkukaupungissa. Eikö maa riitä, kun sitä pitää järvestä vallata? Kahden paritalon asukkaille niemi tarjoaa kuitenkin mainion asuinpaikan. Oma terassi porrastuu rantalaituriksi, ja muusta alueesta poiketen oma ranta avautuu ilta-aurinkoon. Laituriin liittyy erillinen pieni rantasauna - sisälläkin on sauna, mutta pieni ja arkinen.
Keinotekoinen niemi on uutena karu, mutta luonto korjaa tilanteen vuosien mittaan.
Sisätiloissa rannan puolella on korkea oleskelutila siihen avautuvine yläkerran porrasparvineen. Huoneistoissa on eroja, jotka havainnollistavat huolellisen suunnittelun merkitystä.
Talojen rakenne perustuu puiseen pilari-palkkijärjestelmään, joka antaa sisätiloille oman ilmeensä.
Talo koko elämäksi
Tiilerin helmeä (kohde 24) suunniteltaessa varauduttiin tulevaisuuteen varaamalla eteisaulaan tila hissille. Hissi rakennettiin kuitenkin saman tien, vaikka asukasperhe ei sitä vielä välttämättä tarvitse. Sitten jos sitä tarvitaan, menee kyllä yläkerran kylpyhuone uusiksi - nyt siellä on liian ahdasta. Muuten talon huoneet ovat kauttaaltaan tilavia, se hyöty koituu arjen iloksi päivittäin.
Tiilimuurit ovat paksut, arkkitehtuuri varovaisen perinteistä, ja kun sisätiloissakin on käytetty runsaasti tiilituotteita, on kokonaisuus raskas. Tietty raskaus leimaa monia muitakin messujen kivitaloja. Osasyynä lienevät uudet rakennusten energiankulutusta koskevat määräykset, jotka rajoittavat ikkunapinta-aloja.
Rinnetalo poikineen
Lähes kaikki Heinolan messurakentajat ovat joutuneet ratkaisemaan suhteensa viettävään maanpintaan. Rinnetaloa suunniteltaessa on päätettävä, missä sisäänkäynti sijaitsee. Kun oleskelutilat ovat tavallisesti sisäänkäyntikerroksessa, johtaa alakertaan tuleva pääovi ratkaisuun, jossa ylätasanteella ovat makuuhuoneet. Näitä taloja on messuilla useita.
Jos ovi sijoittuu yläkerrokseen, saadaan usein laaja alakerta. Tänne on monessa talossa sijoitettu saunatilojen ohella myös makuuhuoneita. Niihin tulee helposti kellarimainen tunnelma.
Kerrokset voivat olla myös erikokoisia. Villa Tähtisilmässä (kohde 25) tullaan saunan ja makuuhuoneen sisältävään alakertaan, josta noustaan oleskelutiloihin puoli kerrosta. Makuuhuonepari on tästä edelleen puoli kerrosta korkeammalla sisääntulon päällä. Tiilitalo Tähtisumussa (26) periaate on sama, mutta oleskelutilat ovat alimmassa kerroksessa ja sauna keskitasanteella.
Loivaan rinteeseen voi rakentaa myös tasamaatalon, mutta silloin tonttia on tasattava, tai rakennettava runsaasti korkeuseroja tasoittavia terasseja. Molemmista löytyy messuilta runsaasti esimerkkejä. Päällimmäiseksi vaikutelmaksi jää, että rinnetontin ongelmat olisi parempi ratkaista arkkitehdin pöydällä kuin kaivinkoneen kopissa.
Messuluettelossa näkyvät vain pohjapiirrokset. Pihajärjestelyt tulisi näihin ottaa mukaan, sillä tilaratkaisua ei ole mielekästä tarkastella irrallaan ulkotiloista ja ilmansuunnista - etenkään rinnetontilla. Omakotitalon hankinnan yksi tärkeimpiä syitä on juuri oma piha.