Karjalaisen vieraanvaraisuuden perinne elää Oulun metropoliitta Panteleimonin vastavalmistuneessa Vieremän kodissa.
"Tämä on tarkoitettu pääkodikseni, paikaksi joka pysyy, koska virkamiehenä joudun aina siirtymään", ortodoksipiispa Panteleimon miettii.
Hänellä on juuret Karjalassa, Laatokan pohjoispuolella, josta hänen vanhempansa lähtivät evakkoon sodan jaloista.
"Se että tulimme Vieremälle, johtui siitä, että isä määrättiin poliisiksi tänne", kertoo metropoliitta Panteleimon.
Vaikka kaikilla evakoilla oli kotiseutuikävä, karjalaisuuden syvempi pohtiminen nousi vasta myöhemmin esille. Varsinainen buumi alkoi 1970-luvulla, jolloin perustettiin esimerkiksi Bomba, kuvailee ortodoksipiispamme.
Samalla ihmiset kiinnostuivat juuristaan ja ryhtyivät tekemään kotiseutumatkoja. Entisistä kotikylistä on kirjoitettu myös kirjoja.
"Itse olen kokenut velvollisuutena tuoda vanhaa perinnettä esiin. Pitäisi rakentaa kaunista ympäristöä elävöittämään maisemaa, jos siihen on taloudelliset mahdollisuudet."
Metropoliitta Panteleimon halusi muistaa suvun karjalaisia juuria ja rakentaa Vieremälle oman Pikku-Karjalan, palan sitä kulttuuria mitä oli nähtävissä raja-Karjalassa.
"Halusin samalla kunnioittaa tällä paikalla eläneiden ihmisten työtä ja muistoa. Isäni nimiini ostamalla tilalla oli tupa, joka oli toiminut ennen karjamajana. Aluksi tänne ei ollut edes tietä eikä vettä."
Koristeltu pääty tielle
Hirsipirtti oli ollut autiona, mutta metropoliitta Panteleimon päätti säilyttää sen ryhtyessään rakennuttamaan uutta. Hän valitsi suunnittelijaksi karjalaisen arkkitehtuurin tuntijan arkkitehti Sakari Siitosen. Varpaisjärveläinen Hirsikartano toimitti piirustuksien pohjalta kaiken muun paitsi ei maalaustöitä. Kaksi virolaista kirvesmiestä pystytti talon.
Nyt vanha rakennus on katon kannatushirsillä yhdistetty uuteen saumattomasti kiinni. Vanhan osan ikkunat on aurattu, jolloin on syntynyt puolimetriset valoa antavat ikkunapenkit..
Rakennusvaihe kesti maaliskuusta heinäkuuhun. Harkkoperustus oli tehty jo edellisenä syksynä. Nyt on sisustamisvaihe. Huonekaluja on koottu useammasta paikasta ja kunnostettu, mutta sisustaminen jatkuu.
Viime jouluna vedettiin sähköt, koska peruslämpöä ylläpitämällä taloa voi käyttää ympäri vuoden sekä siirtää sinne arkistot ja kirjaston. Vesi tulee porakaivosta ja tietäkin on kunnostettu.
Pihapiirissä päärakennuksen lisäksi on savusauna ja talousrakennus, mutta suunnitelmissa on mm. vierasaitan rakentaminen.
Ulkomaalaus on tehty tervapellalla, tervan ja pellavan sekoituksella.
Metropoliitta Panteleimon haluaa oikaista täällä asuvien ihmisten väärää käsitystä pohjoisvenäläistyyppisestä korkeaharjaisesta karjalaistalosta.
"Vaikka koko talous oli yhden katon alla, ei siellä asuttu eläimien yläpuolella, vaan talon toisessa päässä elivät ihmiset ja toisessa eläimet. Keskellä olivat kylmät tilat. Äärimmäisen käytännöllistä. Ei tarvinnut mennä välttämättä ollenkaan ulos talvella."
Ei pyörö- vaan sahahirrestä rakennetun talon juhlava pääty sijoitettiin joko joelle tai keskustielle päin.
Metropoliitta Panteleimon pohtii kuinka hyvä olisi, jos kaupunkilaiset viettäisivät vaikkapa puoli vuotta kakkoskodissaan maalla ja käyttäisivät paikkakunnan palveluja.
"Se olisi piristysruiske. Samalla paikkakuntalaiset ja kaupunkilaiset virkistyisivät."