Asuntomessukohde numero 20: Netrauta.fi.
Hämeenlinnan asuntomessualueen asemakaava määrää talot rakennettaviksi katuun kiinni. Täten on haluttu varmistaa alueen katujen raittimainen luonne.
Kohteessa numero 20, Netrauta.fi asemakaavaa on toteutettu siten, että asuinrakennus ja siihen liittyvä autotalli-varasto muodostavat muurimaisen katuseinämän.
Seinämässä on kaksi kulkuaukkoa, toinen jalankulkijalle ja toinen autolle.
Kyseinen tontti on yksi Harvoilanmäen pienimmistä. Myös tontille toteutettu kevytbetonirakenteinen talo on messujen pienimpiä ollen huoneistoalaltaan 126,5 neliön kokoinen.
ArkkitehtiylioppilasSakari Miettusen suunnittelema talo on sekä julkisivullisesti että pohjaratkaisultaan yksinkertaisiin suorakaidemuotoihin perustuva.
Neutraalin harmahtava puuverhottu osa on ulospäin tasakattoinen ja korostetun laatikkomainen. Kaksikerroksisen valkoiseksi rapatun asuinosan päällä on vertikaalisuutta tuova jyrkähkö pulpetti-katto. Modernia ilmettä luo myös rakenteellisesti aina epäilyttävä räystäättömyys.
Kokonaisuudessa on arkkitehtiopiskelijoiden harjoitustöiden laatikkoleikkitunnelmaa ja ilme on aika kaukana tavallisesta suomalaisesta omakotirakentamisesta.
Kuten Harvoilanmäellä on monessa muussakin kohteessa, taloon mennään kadulta lähtevin muutamin porrasaskelmin. Tässä kohteessa ei kuitenkaan päädytä suoraan sisälle vaan aluksi sisäpihalle. Ulko-ovi löytyy läheltä, vain viiden metrin päästä kadusta.
Sisään tullaan suoraan keittiöön avautuvaan tilaan ja ilman sen kummempia tuulikaappeja tai eteisiä. Kun pääsisäänkäynti tapahtuu näin avonaiseen tilaan, odottaisi talossa olevan kunnollisen kakkossisäänkäynnin.
Pienikokoinen sellainen löytyy kodinhoitohuoneen yhteydestä ja kuraeteisellä varustettuna. Siellä ei kuitenkaan ole esimerkiksi naulakkotilaa. Kun tästä sisäänkäynnistä pääsee muihin tiloihin vain kulkemalla olohuoneen läpi, voisi talon sisäänkäyntien ennustaa olevan hankalasti lapsiperheen arkeen taipuvia.
Kolmas ja aika turhalta tuntuva ulko-ovi johtaa keittiöön.
Keittiön kalustus on suunniteltu siten, että tiskipöytä likaisine astioineen on tulijan katseelle altis. Sitä ei voi pitää hyvänä ratkaisuna.
Toisaalta sisääntulon suunnittelun voi katsoa korostavan perhekeskeisyyttä. Jos kerran keittiö on tila jossa eniten ollaan, on aika luontevaa, että myös sisäänkäynti johtaa sinne. Ratkaisu voimistaa myös sisä- ja ulkotilojen yhteyttä.
Sisäänkäynnin yhteydessä on seinästä irrotettu naulakko, joka jakaa tilaa olohuoneeseen päin.
Olohuone taas jakautuu kahteen osaan, joista pienemmän voi erottaa vaikka vierasalkoviksi tai työtilaksi. Olohuone on myös osittain kaksikerroksinen. Monimuotoisuutta siihen luovat ylös ja lisätilaa asumiseen antavaan kellariin menevät portaat.
Alakerran suunnitteluratkaisut eivät takuulla miellytä kaikkia, mutta sitä ei voi kiistää, etteikö niissä olisi pyrkimystä omakotitalon totutun pohjakaavan uusintamiseen.
Yläkerrassa on kolme makuuhuonetta ja saunaosasto.
Makuuhuoneet ovat melko pieniä ja aula vain pätkä käytävää - tiukkaa mitoitusta siis. Vaatehuonetta ei ole ja kun kaappejakaan ei niin hirveästi, voi säilytystiloista ennustaa tulevan pulaa. Kellarissa säilytykselle toki on tilaa enemmän.
Väljyyttä elämiselle antavat alakerran jouheva laajeneminen sisäpihalle ja yläkerran terassi, joka toimii muun muassa saunan ainakin kadulta suojaisena vilvoittelupaikkana. Terassilta pääsee alas sisäpihalle myös suoraan kierreporrasta pitkin.
Timo Jokelainen
