Pienet kunnat keräävät kiitosta koronakriisin hoidosta.
Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujalan mukaan yleistuntuma on, että pienet kunnat lähtivät nopeammin liikkeelle yrittäjien tukemisessa kuin suuret kunnat.
– Jotkut kunnat tekivät nopeasti päätöksiä heti kriisin alussa jopa ensimmäisellä viikolla, vaikka yrityksillä ei välttämättä ollut vielä akuuttia kassakriisiä.
Yrittäjää tuettiin muun muassa vuokranmaksun helpottamalla, jos yrittäjä oli kunnan vuokralainen. Muitakin ratkaisuja on tehty.
Kujala jatkaa, että pienissä kunnissa oltiin vikkeliä, koska siellä kosketuspinta kunnan johdon ja yritysten välillä on tiiviimpää kuin suurissa kunnissa.
– Tämä on toki ymmärrettävää.
Suuret kankeita
Kujala ei halua moittia suuria kaupunkeja, mutta tiettyä kankeutta hän löytää varsinkin, kun puhutaan yksinyrittäjän tuen jakamisesta.
– Tuen hakeminen avattiin kiirastorstaina heti sen jälkeen, kun valtioneuvostolta oli tullut ohjeet. Jotkut kunnat avasivat haun heti ja päätöksiä saatiin valmiiksi pääsiäisen jälkeen.
Sen sijaan useat isot kaupungit mahdollistivat tuen hakemisen vasta vappuaattona.
Yksilölliseen tukeen liittyy vieläkin haasteita.
– On varmistettava, että 2 000 euron tuki jaetaan eri puolilla maata samanlaisin perustein.
Hän sanoo, että kokonaan uuden tukimuodon jakaminen ilman valmiita järjestelmiä oli haastava tehtävä.
Jonot lyhenevät
Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen myöntää, ettei tuen hakeminen ole ollut helppo rasti yrittäjille. Tukia on voitu hakea monesta eri osoitteesta.
– Laskujemme mukaan yli 100 000 yrittäjää on jättänyt hakemuksen joko kunnille, Business Finlandille, ely-keskuksille tai sitten yrittäjä on hakenut yrittäjän työttömyysturvaa. Luku kertoo, että vastauksia on löydetty, kun tietoa on etsitty.
Hän kuvailee, että tukiviidakko on vaatinut valtavan tiedotusoperaation sekä yrittäjäjärjestöltä että niiltä, jotka ottavat vastaan hakemuksia ja tekevät päätöksiä.
– Operaation sujuvuutta on vaikeuttanut se, että pelisäännöt ovat osittain muuttuneet tai ainakin täsmentyneet. Samaan aikaan keskustellaan tukihankkeista, jotka ovat vielä kesken. Esimerkiksi kannattavuustuki on levällään ja ravintolatuki on eduskunnan käsittelyssä, hän listaa.
Yrittäjissä herättää epätietoisuutta myös tukien mahdollinen yhteensovittaminen takautuvasti.
– Haasteista huolimatta yrittäjillä on kohtuullisen hyvä ymmärrys siitä, mitä nykyisiä tukikanavia on auki, ja miten niistä on saatavissa tukea. Business Finlandin ja ely-keskusten tukijonot lyhenevät vauhdilla, Pentikäinen tietää.
Yhteys vahva
Suomen Yrittäjät kysyi laajassa kuntabarometrissä jäseniensä mielipidettä oman yrityksen ja kotikunnan välisestä suhteesta. Kyselyn koronakriisiä käsittelevä osuus julkistettiin tiistaina. Vastauksia saatiin pikavauhdilla yli 4 200 yrittäjältä.
Noin kolmannes vastaajista kertoi yrityksen olevan kunnan asiakas. Usein yrittäjä on kunnan vuokralainen.
– Yli puolet heistä kertoo, että kunta on informoinut yrityksiä koronakriisissä ja ollut valmis käymään keskusteluja järjestelyistä. Tämä kertoo tiiviistä yhteistyöstä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.
Hän jatkaa, että kehittävääkin on.
– Kaikkialla ei ole vielä oivallettu yrittäjien ja kuntien kohtalonyhteyttä. Kunta on se julkisen alan osa, joka vastaa palvelujen järjestämisestä. Siksi kunnan on syytä olla kiinnostunut alueensa yrittäjästä, jos se aikoo olla elinvoimainen.
Joustavuutta lisää
Tulokset kertovat, että yrittäjät kaipaavat lisää joustavuutta kunnilta. Vain viidennes kertoi kunnan antaneen maksuaikaa tai muuta joustoa yritykselle.
Kyselyn perusteella kunnilla olisi selkeästi parantamisen varaa siinä, että ne voisivat suunnata tai kilpailuttaa pienhankintoja sellaisten toimijoiden kesken, jotka kärsivät koronakriisistä eniten.
Nyt tällaiseen kertoo törmänneensä vain 23 prosenttia kuntien kanssa kauppaa tekevistä yrityksistä.
Myös hankintoja voisi aikaistaa reippaasti nykyistä enemmän.
Niistä yrityksistä, jotka tuottavat palveluita kunnalle, noin 36 prosenttia kertoo kunnan jatkaneen palveluostojaan normaaliin tapaan, tai jopa lisänneen niitä. Toisaalta puolet vastaajista kertoo kunnan vähentäneen tai keskeyttäneen palveluostojaan.
Koko kuntabarometri julkistetaan kesäkuun yhdeksäntenä päivänä.
Siihen vastasi yli 10 000 yrittäjää eri puolilta Suomea.