Alue- ja kuntavaalien isoja uutisia oli varsinaisten tulosten ohella hylättyjen äänten valtava määrä. Aluevaaleissa tuli hylätyksi 4,1 prosenttia äänistä, kuntavaaleissa 1,7 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulussa osuudet noudattelivat noita numeroita.
Aluevaaleissa hylättyjen äänten määrää voi verrata siihen, että RKP:n kannatus vaaleissa oli viisi prosenttia ja kristillisdemokraattien 4,8. Haaskioon meni nyt yhden pikkupuolueen verran ääniä.
Tätä on mahdotonta kuvata muuksi kuin epäonnistumiseksi. Aluevaaleissa hylättiin lähes 84 000 ääntä, kuntavaaleissa vajaat 42 000. Aluevaalien hylättyjen äänten määrän kasvoi noin kaksitoistakertaiseksi vuodesta 2022.
Moni kansalainen yksinkertaisesti epäonnistui äänestämään oikealla tavalla. Kuntavaalilippuun kirjoitettiin aluevaalien ehdokkaiden numeroita ja päin vastoin. Samoin tyhjiä ja siksi hylättäviä ääniä oli paljon.
Alue- ja kuntavaalien järjestämisen yhtä aikaa toivottiin tukevan aluevaalien äänestysaktiivisuutta. Näin kävikin. Haluttiin myös välttää kansalaisten ja puolueiden vaaliväsymystä. Lisäksi vaalien järjestäminen yhtä aikaa säästää kymmeniä miljoonia euroja.
Nyt vain näyttää siltä, että hyvässä tarkoituksessa tehtiin lopulta kansanvallalle hallaa.
Hämmentävälle hylättyjen lippujen määrälle on saatu erilaisia selityksiä. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on arvellut, että ihmisiä olisi äänestyskopissa jännittänyt, ja se olisi johtanut virheisiin.
Näkemys on jo tyrmätty, mutta voi silti olla osasyy virheisiin. Äänestyspaikoilta on tietoja, että kansalaiset olivat hoksanneet toimineensa väärin ja pyytäneet siksi uutta lippua.
Sähellystä saattoi kopissa aiheuttaa sekin, että jonot olivat äänestyspaikoilla pitkiä. Yritettiin ehkä toimia nopeasti. Suurissa kaupungeissa kahdessa eri "lakanassa" oli kuitenkin kummassakin satoja ehdokkaiden nimiä.
Ongelmien poistamiseksi on jo tehty ehdotuksia. On esitetty vaaleille kahta eri äänestyskoppia. Tämä malli oli paikka paikoin käytössä nytkin, ja sen vaikutukset on syytä selvittää.
Kansalaiset eivät äänestyspaikoille tullessaan olleet selvästikään täysin perillä siitä, mitä edessä on. Näin vaikka koteihin jaettiinkin äänestysohjeet.
Vaalitiedotus jäi pahasti puolitiehen. Viranomaiset eivät osanneet asettua tavallisen kansalaisen asemaan. Terää olisi tehnyt näyttävä ilmoittelu lehdissä tai tietoiskut televisiossa sekä selkeät näkyvät ohjeet äänestyspaikoilla. Oikeusministeriön vaalianimaatio on kyllä ministeriön youtube-kanavalla, mutta sinne tuskin monikaan osasi mennä.
Kaksien vaalien järjestäminen samaan aikaan on maailmalla yleistä. Näiden vaalien jälkeen todennäköisesti suomalaiset osaavat olla äänestyshetkellä skarpimpia. On joka tapauksessa ehdottoman tarpeen, että oikeusministeriö selvittää hylättyjen äänten suurta osuutta ja miettii korjauskeinoja.