Kaikkein tärkeimmät Oulun asukkaita ja Oulun valtakunnallista asemaa koskevat päätökset tehdään kaupungintalossa, Oulun arvokkaimmassa rakennuksessa.
Toiminnat kaupungintalossa muuttuvat kehityksen myötä, mutta kunnallisessa päätöksenteossa kaupungin johdon työtiloja ja kokoustiloja aina tarvitaan. Etätyön teko ja etäyhteyksien hoitaminen tulee varmasti lisääntymään ja pienentämään tilan tarvetta, mutta tarvitaan kuitenkin työtiloja, joita voidaan tarvittaessa käyttää.
Kaupungintaloa on viime aikoina ehdotettu monenlaiseen käyttöön. Viimeisin ehdotus on ollut erämuseoksi (Kaleva 27.1./Martti Korhonen), perusteluna ”Harva oululainen lienee koskaan edes nähnyt taloa sisältä."
Kyllä kauniin kaupungintalon sisätiloja on ollut mahdollisuus nähdä. Lukuisat kansalaisjärjestöt ovat saaneet järjestää juhlasalissa omia juhlatilaisuuksiaan. Salissa on järjestetty yleisötilaisuuksina yksittäisiä esitelmätilaisuuksia ja pitkiäkin esitelmäsarjoja juhla- ja teemavuosina.
Erilaisina merkkivuosina on ollut vastaanottoja kutsuvierastilaisuuksina. Kaupungintalon tilaisuuksissa on käynyt noin 5 000–6 000 henkeä vuosittain (luvussa eivät ole mukana talon työntekijät eivätkä luottamushenkilöt).
Aiemmin Oulun Päivien aikaan syyskuussa oli joka vuosi avoimet ovet opastettuine kierroksineen. Kaupungintalolla järjestettiin vuosittainen suosittu kuorokavalkadi. Lasten- ja nuorten teatteripäivien aikaan noin kymmenen vuoden ajan vuosittain salissa nähtiin lukuisia nukketeatteriesityksiä ja lasten konserttisarjan konsertit olivat ohjelmassa kerran kuukaudessa.
Kaupungintalon juhlasalissa järjestettävien tilaisuuksien ja vierailujen yhteydessä on usein toivottu kaupungintalon esittelyä, jota varten kaupunginarkiston johtaja Eero Ylitalo on kirjoittanut monisivuisen monisteen talon esittelijöille.