Pe­rus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta: Soten va­lin­nan­va­paus­esi­tys vaa­ran­tai­si pe­rus­pal­ve­lut

Perustuslakivaliokunta näkee isoja ongelmia hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskevassa lakiesityksessä.

Kansanedustaja Annika Lapintie (vas.) johtaa eduskunnan perustuslakivaliokuntaa.
Kansanedustaja Annika Lapintie (vas.) johtaa eduskunnan perustuslakivaliokuntaa.
Kuva: Pekka Lassila / Arkisto

Perustuslakivaliokunta näkee isoja ongelmia hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskevassa lakiesityksessä. Valiokunta katsoo, että lakiesitys on otettava uuteen valmisteluun ja hallituksen on tehtävä siitä täydentävä tai kokonaan uusi esitys.

Valiokunnan mukaan valinnanvapauden suurimmat perustuslailliset ongelmat liittyvät julkisten palveluiden yhtiöittämiseen ja alueelliseen yhdenvertaisuuteen. Myös uuden palvelujärjestelmän käyttöönoton aikataulu on sen mielestä epärealistinen ja jopa peruspalvelut vaarantava. Kyse on siitä, että myös siirtymävaiheessa on turvattava riittävät palvelut.

- Valinnanvapausjärjestelmä on otettava käyttöön hallitusti ja niin, että uudistuksen voimaantuloa porrastetaan, sanoi valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.).

Valiokunnan jäsen Ilkka Kantola (sd.) huomautti, että myös tietojärjestelmäuudistus on aika pahasti vaiheessa.

Lapintie sanoikin, että hyvän hallinnon mukaan seuraavaksi tarvitaan uudet asiantuntijakuulemiset, vaikutusarviot, lausunnot ja sen jälkeen uusi perustuslakivaliokuntakäsittely. Vastuu uudesta aikataulusta on hallituksella, Lapintie sanoo.

Hallitus sanoo tiedotteessaan edelleen toteuttavansa sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuutena vuoden 2019 alusta alkaen. Valinnanvapaus kuuluu tähän kokonaisuuteen.

Hallitus kuitenkin tiedottaa analysoivansa jatkovalmistelussa lisäajan tarpeet ja sen, miten yhtiöittämisvelvollisuuden poistaminen vaikuttaa siihen.

Maakuntien pitää voida tuottaa palveluja

Valiokunnan mielestä maakuntien tulisi voida myös itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Julkisella vallalla tulee olla tosiasialliset mahdollisuudet turvata riittävät palvelut tilanteessa, jossa palvelutuotantoa ei markkinaperusteisesti synny. Harvaan asutuilla seuduilla on pelätty käyvän niin.

Valiokunnan mukaan suuri määrä julkisia tehtäviä esitetään hallituksen esityksessä yksityistettäviksi tavalla, jossa perustuslain vaatimukset julkisen hallintotehtävän antamisesta muille kuin viranomaisille eivät täyty.

Perustuslakivaliokunnan hallituspuolueiden edustajat korostivat, että perustuslailliset ongelmat on jo esityksessä otettu pitkälti huomioon.

- Muutosesitykset ovat korjattavissa. Ei pidä sanoa, että hallituksen esitys kaatui perustuslakivaliokunnassa, sanoi esimerkiksi keskustan Tapani Tölli.

Myös kokoomuksen Wille Rydman painotti, että uudistus ei kaadu perustuslakiin eikä valiokunnan lausuntoon.

Maakuntahallintoa koskevia lakiehdotuksia perustuslakivaliokunta pitää hyväksyttävinä. Sen mukaan perustuslaki ei estä säätämästä uudesta hallinnon tasosta ja siirtämästä kuntien tehtäviä maakunnille.

Ilmoita asiavirheestä