Monilla kaupunkilaisilla joulun viettäjillä on juuret maalla. Tai ainakin he ovat saattaneet kuulla juttuja edellisen polven maalaisjoulun valmistelusta ja vietosta.
Ajat ovat muuttuneet, mutta maalaisjoulu on yhä erilainen kuin kaupunkilaisjoulu. Kurkistamme kainuulaiseen joulun viettoon Ruokomäen talossa ja Tervamäen perinnetilalla Sotkamossa.
Viimeistään aatonaattona haetaan kuusi, joka on merkitty jo kesällä, että sen löytää, vaikka metsässä olisi paksukin lumipeite maassa ja puiden oksilla.
Kuusi kuljetetaan kelkalla pihaan, ja lapset auttavat isoukkia kelkan vetämisessä. Kuusi viedään sulamaan piharakennukseen, josta se tuodaan aattoaamuna sisälle koristeltavaksi.
Ruokomäen jouluaaton ohjelmaan kuuluu savusaunassa kylpeminen. Useita tunteja kestävä saunan lämmitys on miesväen kontolla puiden hakuineen ja pesuveden kuljettamisineen.
Lapset lähtevät ulkoilemaan, kun on vaikeaa malttaa odottaa iltaa ja joulupukin tuloa. Luhtiaitan luona on jännää leikkiä pimeän tultua, ja mukaan otetaan taskulamput tai kynttilälyhdyt.
Saunatie rantaan valaistaan jäälyhdyillä ja öljylampuilla ja saunassa peseydytään kynttilän valossa.
Jostain kuuluu kulkusten kilinää. Onko se joulupukki? Arttu, Netta ja Niko kurkkivat tielle päin: joko vihdoinkin pukki tulee reellään? Mutta pukki tulee vasta sitten kun kaikki ovat käyneet saunassa.
Pienimmätkin uskaltavat käydä istumassa joulupukin polvella. Taatto jättää lahjasäkin taloon ja pyytää lapsia jakamaan lahjat ennen kuin lähtee jatkamaan seuraavaan taloon. Pukki oli jättänytkin hevosen naapurin pihaan syömään heiniä käyntinsä ajaksi.
Jouluna saa syödä vaikka yölläkin. Jouluaamuna pöydässä on kinkun lisäksi riisipuuroa ja lakkasoppaa. Joulunpyhinä leikitään, luetaan kirjoja ja pelataan lautapelejä. Serkusten kesken touhutaan monenmoista. Välillä mennään ulos laskemaan mäkeä tai rakentamaan lumiukkoja.
Tapaninpäivänä lähdetään rekiajelulle. Tervamäeltä avautuu huikea vaaramaisema. Tuiskun tuiverrus ei haittaa, kun lapset kipuavat Pikku-Tillikan vetämään rekeen lammasvällyjen väliin. Selkää lämmittää komea hirventalja, jonka karvat aukealla puhaltava viima saa pörhölleen.
Tervamäen Martti-isäntä on itse ohjaksissa, ja hevonen intoutuu ravaamaan huimaa vauhtia lämmittelykierroksien jälkeen.
Pienimmätkin viihtyvät tapaninpäivän rekiajelulla, mutta kaikki päättyy aikanaan. Kun Pikku-Tillikka on riisuttu valjaista, se piehtaroi ja hirnahtelee aivan parin metrin päässä.
Kun hevonen on aitauksessa, lapset saavat ruokkia sen kuivilla heinillä. Sitten käydään vielä navetassa tervehtimässä kyyttöjä, lampaita, vuohipukkia, kanoja ja kukkoa.
Tuvassa odottavat jo Leevi-koira ja kissaemo pentujensa kanssa. Lapset ja aikuiset käyvät nauttimaan mehua ja kahvia Lea-emännän leipomien joulutorttujen ja pannukakun kera.
Kylläpä kaikki maistuukin hyvälle reippaan ulkoilun jälkeen!
www.kaleva.fi
