Hoitokokouksina tunnetut neuvonpidot tai kokoontumiset olivat vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä yleisiä etenkin 1970-luvulla. Keskustelut koskivat yleensä sitä, mitkä asiat sopivat liikkeeseen kuuluvan kristityn elämään – ja erityisesti mitkä eivät.
Monissa tuon ajan kokoontumissa yksittäisiä ihmisiä nöyryytettiin ja painostettiin tavalla, joka täytti hengellisen väkivallan merkit. Vuonna 2011 liike esitti virallisen pahoittelun hoitokokouksissa tapahtuneista väärinkäytöksistä.
Viime sunnuntaina Kalevassa julkaistu juttu kuitenkin kertoi, että hoitokokousten perinne on elänyt liikkeessä jossain muodossa näihin asti. Jutussa haastatellut ihmiset kokivat tulleensa painostetuksi ja ahdistetuksi näkemystensä tai tekojensa takia.
Vanhoillislestadiolaisuus ei ole ainoa hengellinen liike, jossa oppia on varjeltu yksittäisten ihmisten näkemyksiin ja tekemisiin puuttumalla. Tällaisia liikkeitä tai järjestöjä on kirkon sisällä muitakin, samoin vapaissa kristillisissä suunnissa. Kovasta kohtelusta ovat kertoneet myös esimerkiksi entiset Jehovan todistajat.
Aatetta ja sen noudattamista on vartioitu joskus rajuin ottein myös Suomen poliittisissa liikkeissä.
Vanhoillislestadiolaisuudessa 1970-luvun tapahtumista on otettu opiksi.