Pääkirjoitus
Tilaajille

Peli pitäisi viheltää poikki – Pohjois-Suomessa kasvaa huoli EU:n rakennerahojen jakoperusteiden kotimaisesta uusjaosta

Jos Suomi romuttaisi Itä- ja Pohjois-Suomen erityisrahoituksen perusteet, olisi sen jälkeen vaikea vaatia muita noudattamaan EU:n periaatteita.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla valmistellaan parhaillaan mittaristoja aluekehitysvarojen jakoperusteista tulevalle rahoituskaudelle. Kiistakysymys siirtyi työ- ja elinkeinoministeriön valmisteluun sen jälkeen, kun maakuntien neuvottelut tyssäsivät. Hiljattain Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala, maakuntajohtaja Pauli Harju ja yliopiston rehtori Jouko Niinimäki muistuttivat yhteisessä kannanotossaan Pohjois- ja Itä-Suomen aluekehitysrahojen perusteista.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla valmistellaan parhaillaan mittaristoja aluekehitysvarojen jakoperusteista tulevalle rahoituskaudelle. Kiistakysymys siirtyi työ- ja elinkeinoministeriön valmisteluun sen jälkeen, kun maakuntien neuvottelut tyssäsivät. Hiljattain Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala, maakuntajohtaja Pauli Harju ja yliopiston rehtori Jouko Niinimäki muistuttivat yhteisessä kannanotossaan Pohjois- ja Itä-Suomen aluekehitysrahojen perusteista.
Kuva: Joel Maisalmi

Keskusta tunnetaan Pohjois-Suomessa vahvasta aluepolitiikastaan. Aluepolitiikka jos mikä on puolueen ydinosaamisaluetta. Puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni on todennut olevansa jopa armoton aluepoliitikko.

Keskustan Pohjois-Suomen kansanedustajat ovat kuitenkin olleet vaitonaisia, mitä tulee elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) johdolla tehtäviin suunnitelmiin EU:n rakennerahojen jakoperusteiden uudistamisesta. Kyseeseen tulisivat mittaristot EU:n rakennerahastojen ja muiden tukien jakamiseen tulevaisuudessa.