Neljä vuotta, taisteltu suotta. Pekingin kisojen jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainan kimppuun. Se sanoi sotaa sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi, ja sitähän se on ollut kaikki nämä vuodet – todellakin erikoisoperaatio.
Ukraina ei ollut valmistautunut juuri mitenkään sotaan. Eivätkä monet muutkaan. Euroopan johtajat ja väkikin suureksi osaksi kuvittelivat Venäjän vain uhkaavan Ukrainaa.
Tein pientä gallupia lähipiirissäni viikkoa ennen hyökkäystä. Kysyin tutuilta, hyökkääkö Venäjä Ukrainaan. Vastaukset olivat, että ei. Hämmästelin vastauksia, olin jo pitkään ollut vastakkaista mieltä. Olin varma, ettei Venäjä kokoa satojen tuhansien miesten armeijaa vain uhkailun vuoksi. Meistä lähes jokainen oli tuudittautunut kuin Ruususen uneen. Emme koskaan uskoneet enää sotaa Eurooppaan. Olimme sulkeneet silmät Putinin pahuudelta, viimeksi Krimin valloitukselta vuonna 2014.
Venäjä ripotteli joukkojaan ympäri Ukrainan rajoja useiden kuukausien ajan jo ennen Pekingin kisoja, jotka alkoivat 4.2.2022. Venäjä olisi halunnut hyökätä jo ennen kisoja, mutta Kiinan johtaja Xi Jinping ei antanut Putinille lupaa ennen Pekingin kisojen päättymistä 20.2.2022. Niinpä Putin isomman herran pakottamana hyökkäsi vasta 24.2.2022.
Onneksi Venäjän heikon tiedustelun, Putinille kaunisteltujen tietojen ja muiden syiden vuoksi salamahyökkäys epäonnistui.
Olympialaiset ovat rauhan kisat, joiden tarkoitus on yhdistää koko maailman urheilijat. Sodan puhjettua Olympiakomitea oli pakotettu jättämään lähes kaikki venäläiset urheilijat sivuun useista kansainvälisistä kilpailuista. Tämä jatkuu toistaiseksi ja kohta yli olympiadin kestäneeksi.
Ukraina on pystynyt näihin saakka puolustautumaan USA:n ja Euroopan tuella. Sota saattaa olla lähellä loppuaan, ja toivottavasti loppuu pian. En usko kuitenkaan näin käyvän, jos ei sitten Ukrainaa pakoteta häpeälliseen rauhaan.
Häpeärauhan voi tuottaa vain Trump, joka on Venäjän liittolainen. Ei Ukrainan, Trumpin tuki sille on heikentynyt koko ajan. Entisen liittolaisen, Euroopan, hän näkee nykyään vain harmillisena vastaanhangoittelijana.
Vielä viime vuoden puolella Euroopan johtajat kokoontuivat tämän tästä saadakseen suurempaa tukea Ukrainalle. Nyt Davosin kokouksen jälkeen loppuivat nämäkin kokoontumiset. Puheet Venäjän valtion jäädytetyistä varoista Belgiassa ovat jääneet vain puheiksi. Myös aikeet Euroopan omien puolustusjoukkojen, Euroopan oman Naton perustamisesta, on unohdettu. Euroopan etsikkoaika on ohi.
Nyt pian alkavat uudet olympialaiset. Venäjä saa jatkaa rauhassa kisojen aikana Ukrainan tuhoamista. Tätä Eurooppa ei voi edes yrittää estää. Euroopan johtajilla on nyt tärkeämpää tekemistä kuin Ukrainan tukemisen lisäys. Silloin ei puhuta sodasta vaan pukeudutaan parhaimpiin ja nostetaan maljat. Edessä on Milano–Cortinan-kisat ja juhlavat seremoniat.
Presidentti Stubb puolisoineen osallistuu olympialaisten avajaisiin 6. helmikuuta, Italian presidentti Mattarellan isännöimään vastaanottoon Milanon kuninkaallisessa palatsissa. Johtajat ansaitsevat juhlansa, ja ehkäpä siellä taas kokoustetaankin epävirallisesti. Saapa nähdä kuitenkin, unohtaako muu maailma kisojen ajaksi Ukrainan.
Asko Aikkila
Oulu