Peilit ovat nousseet viime vuosina suureen suosioon. Kaupoista saa valmiina erikokoisia ja
-muotoisia peilejä leveissä ja kapeissa, puisissa ja metallisissa kehyksissä. Kehys- ja lasiliikkeistä voi tilata peilin mittatilaustyönä, jolloin valikoima laajenee moninkertaiseksi.
Oululainen Annaleena Alamikkelä haaveili peilistä, jonka voisi ripustaa olohuoneeseen sohvan yläpuolelle taulun korvikkeeksi. Hän teetti sen viitisen vuotta sitten taide- ja kehysliike Pekkalassa. Hän toi kehysmalleja kotiinsa vertailtavaksi ja etsi sävyä, joka sopisi muuhun sisustukseen. Kullanhohtoiset, antiikkisenoloiset kehykset näyttivät juuri oikeilta.
"Minusta ne antavat sohvalle ryhtiä ja sopivat muihinkin vanhoihin kalusteisiimme", Alamikkelä toteaa tyytyväisenä.
Leveät, kullan- tai hopeanväriset kehykset ovat kaikkein muodikkaimpia. Niissä voi olla esimerkiksi ornamenttikuvioita, tai pinta on sileä mutta patinoitu. Useimmat näyttävistä kehyksistä tulevat Espanjasta ja Italiasta, kertoo myyjä Arja Manninen Taide ja kehys Pekkalasta.
Alamikkelöiden makuuhuoneessa on vanha, ovaalinmuotoinen, puukehyksinen peili. Sitä käytetään apuna pukeuduttaessa. Antti Alamikkelä on perinyt peilin suvultaan. Kehyksiä on hiottu ja vahattu välillä vaaleiksi, mutta tumma sävy palautettiin, kun makuuhuoneeseen hankittiin tummia kalusteita.
"Peili on vähän liian pieni. Jalkoja pitää kurkistella erikseen. Siitä ei kuitenkaan raaski luopua", Annaleena Alamikkelä nauraa.
Annikki ja Pauli Variksen rivitaloeteiseen teetettiin remontin yhteydessä peili, jonka kehysten sävy valittiin alapuolella olevan pikkupöydän mukaan. Puisten kehysten koristekuvio sopii vanhan ajan tapetteihin ja huonekaluihin.
Apuna valinnassa oli sisustussuunnittelija Tanja Väyrynen oululaisesta Kanttia 2 -arkkitehtitoimistosta. Hän on käyttänyt yksityiskotien sisustuksissa usein peiliä suurentamaan tilaa kylpyhuoneessa tai eteisessä. Viime aikoina peilin käyttö sisustuselementtinä muissa huoneissa on lisääntynyt.
"Peilin koolla, muodolla ja värillä voi luoda harkittuja kokonaisuuksia. Näyttävää peiliä voi ajatella taulun asemaan", Väyrynen sanoo.
Pelkistetyssä sisustuksessa Väyrynen ei käyttäisi kovin koristeellisia kehyksiä. Leveitä tai paksuja kehyksiä saa myös selkeinä ja yksinkertaisina. Muoti suosii ruskehtavia sävyjä, mutta kehykset voi maalata halutessaan itse. Joissakin peileissä heijastavan osan kehyksiksi on jätetty pelkkää lasia, jolloin seinän väri näkyy läpi. Kehykset voi tehdä suoraan lasiin myös silkkipainannalla, etsauksella ja hiekkapuhallusmenetelmällä.
Kylpyhuoneessa peilin voi integroida eli upottaa laatoituksen tasoon. Esimerkiksi italialaisissa laattamalleissa on kuvioituja boordilaattoja, joista saa ylellisen peilinkehyksen.
Väyrynen on nähnyt peiliä keittiössäkin ylä- ja alakaappien välissä. Se vaatii säännöllistä puhtaanapitoa, eikä peiliä ehkä kannata kiinnittää ainakaan altaan kohdalle.
Suurta, peilaavaa pintaa käytettäessä kannattaa olla tarkkana, mitä peilistä näkyy. Säde ulottuu yllättävän laajalle.
Peili on tavallaan palannut sisustukseen. 1900-luvun jälkipuolella sen tarkoitus oli vain käytännöllinen: kasvojen tai vartalon peilaaminen. Klassistisessa tyylissä 1700-luvun lopulta lähtien peili oli tärkeä osa kalustusta. Sitä käytettiin esimerkiksi kaksijalkaisen konsolipöydän yläpuolella, ja sen molemmin puolin oli kiinnitetty kauniit lampetit.
Peilin valmistus opittiin 1200-luvulla, tietää Tanja Väyrynen. Lasitekniikka edistyi kuitenkin hitaasti. Peilin käyttö lisääntyi vähitellen 1600-luvun Italiassa ja Ranskassa.