Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuoden 2025 alussa. Rahoitusmallin myötä kuntien kannustimet myöntää palkkatukea heikkenevät. Uudistuksen jälkeen kuntien ”sakkomaksut” poistuvat nimittäin ainoastaan avoimille työmarkkinoille työllistymisen myötä.
Moni työllisyysalue onkin jo ilmoittanut myöntävänsä palkkatukea jatkossa vain yrityksille, joissa jatkotyöllistyminen ilman tukea on varmempaa.
Hallitus virittelee lakimuutosta, jolla palkkatukea suunnattaisiin erityisesti järjestöille ja yrityksille. Vaikka lailla mahdollistettaisiin palkkatuen myöntäminen järjestöille, ei sillä ole merkitystä, jos myöntäjällä ei ole kannusteita tai resursseja tuen myöntämiseen.
Samaan aikaan hallitus on tekemässä järjestöjen avustuksiin historiallisen suuria leikkauksia. Leikkausten toteutuessa järjestöt käynnistävät mittavat muutosneuvottelut viimeistään vuodenvaihteessa.
Lain mukaan palkkatukea ei voida myöntää työnantajalle, joka on palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana irtisanonut tuotannollisista tai taloudellisista syistä työntekijöitä. Vaikka irtisanomiset kohdentuisivatkin täysin eri tehtäviin organisaatiossa, kuten hallintoon, eivät palkkatukityöllistämisen työnantajaan kohdistuvat edellytykset enää täyty.
Johtavatko muutokset siihen, että järjestöjen palkkatukityöllistäminen loppuu?
Monelle heikommassa työmarkkina-asemassa olevalle nuorelle, osatyökyiselle ja maahanmuuttajalle palkkatukipaikka järjestöissä on tarjonnut ensimmäisen tuetun askeleen kohti avoimia työmarkkinoita.
Järjestöt ovat myös tarjonneet palkkatuettua oppisopimuskoulutusta ja mahdollisuuden suorittaa työn ohessa tutkinnon osia, jolloin valmiudet työskennellä yrityksissä ovat kohentuneet.
Kaikki tämä pitkäjänteinen työ on vaarassa murentua, jos uhkakuvat toteutuvat.
Päivi Kiiskinen
erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry