Kotitalousvähennyksellä voi veronmaksaja saada tänä vuonna viime vuotista tuntuvamman vähennyksen veroihinsa. Tänä vuonna kotona teetetyn työn kustannuksista 60 prosenttia oikeuttaa vähennykseen. Viime vuonna vastaava luku oli 40 prosenttia. Kotitalousvähennyksen määrä on enintään 1150 euroa, josta omavastuuosuus on 100 euroa.
Täyden vähennyksen saa noin 2083 euron työkorvauksesta. Palkkaa maksettaessa vastaava määrä on 1250 euroa. Vähennykseen oikeuttavia kustannuksia ovat palkkaan liittyvät sivukustannukset. Lisäksi tänä vuonna vähennettäviä kustannuksia voi tehdä10 prosenttia maksetusta palkasta. Kotitalousvähennys on henkilökohtainen ja sen voi saada molemmat puolisot.
Kotitalousvähennykseen oikeuttaa verovelvollisen omassa käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö sekä tavanomainen kotitalous ja hoivatyö. Sijoitusasuntoon tehtäviä perusparannuksia ei voi hyödyntää verotuksessa, myöskään taloyhtiöille, muille yhteisöille tai yrityksille vähennystä ei myönnetä.
Vähennykseen oikeuttavia perusparannustöitä ovat esimerkiksi keittiön, kylpyhuoneen, saunan ja kellaritilojen remontti. Myös rakennusten maalaus ja muu ulkokunnostus sekä pihan laatoitus oikeuttavat vähennykseen. Sen sijaan uudisrakentamisessa ja asunnon laajentamisessa syntyneitä työkorvauksia ei voi vähentää verotuksessa.
Kokeilusta
käytännöksi
Kotitalousvähennysoikeus alkoi kokeiluluonteisena 1997-luvulla Oulun ja Lapin läänissä sekä Etelä-Suomessa. Vuonna 2001 se otettiin käyttöön koko maassa. Kotitalousvähennyksen tavoitteena oli parantaa työllisyyttä ja hillitä harmaata taloutta.
Remonttipalvelu Rustholli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jouko Koskelon mielestä laki kotitalousvähennyksestä on ollut erittäin onnistunut. Se on lisännyt alan työllisyyttä ja vähentänyt harmaata taloutta. Koskelon mukaan kuluttajat tietävät kuitenkin erittäin vähän mahdollisuudestaan saada verovähennystä työkorvauksista.
Harva kuluttaja päätyy teettämään asuntoonsa remontin sen vuoksi, että saa kevennystä veroihin. Tieto vähennysoikeudesta tulee monelle ilahduttavana yllätyksenä.
"Kotitalousvähennys mielletään joksikin avustukseksi, jota pitää anoa. Monelle on myös yllätys se, että siinä ei ole mitään tulo- eikä varallisuusrajoja", Koskelo sanoo.
Koskelo kehottaa kuluttajia olemaan valppaina vaatimassa yrittäjältä voimassa olevan ennakkoperintäotteen. Näin varmistetaan, että yrittäjällä ei ole mitään verorästejä, koska tälläisen yrittäjän työpalkkioista ei voi saada kotitalousvähennystä.
Madalsi
kynnystä
Koskelon mukaan Pohjois-Suomessa toimivat remontointialan yrittäjät ovat pääsääntöisesti luotettavia. Ongelmia on esiintynyt enimmäkseen Etelä-Suomessa.
Kempeleläinen Arto Tahkola teetti viime vuonna koko talon remontin alan ammattilaisella. Tahkolalle kotitalousvähennysoikeus entuudestaan tuttu asia. Kotitalousvähennysoikeus ei ratkaissut Tahkoloiden remonttipäätöstä, mutta se madalsi kynnystä teettää työ alan ammattilaisella.
"Vaihtoehtona oli, että olisin itse palkannut kirvesmiehiä ja muita ammattilaisia tekemään työn, mutta sitten päädyttiin ostamaan koko työ yhdeltä yritykseltä", Tahkola sanoo.
Hän arvelee, että kansalaisille kotitalousvähennys on sanana tuttu, mutta monikaan ei tiedä mitä se käytännössä merkitsee.
"Ei tiedetä, että kotitalousvähennys lasketaan suoraan veroista, eikä verotettavasta tulosta. Tämän vuoksi vähennys on todella tuntuva etu", Tahkola tuumaa.
Veroilmoituksen täyttämiseen kotitalousvähennys ei tuo hänelle lisävaivaa, sillä remontin tehnyt yritys on täyttänyt verottajalle kelpaavan lomakkeen, jonka Tahkola vain littää veroilmoitukseensa mukaan.