Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Päi­vä­kes­kus­kä­vi­jät eivät saa kärsiä pal­ve­lui­den kroo­ni­ses­ta ali­bud­je­toin­nis­ta, to­del­li­suus hy­vin­voin­ti­alueil­la on karu

Heinäkuun alussa astui voimaan uusi laki päiväkeskuksesta päihdetyön erityisenä palveluna (SHL 24 b §). Lain kohderyhmänä ovat erityisen haastavassa elämäntilanteessa olevat päihteidenkäyttäjät. Päiväkeskuksissa tulee olla mahdollisuus lepoon, ruokailuun ja peseytymiseen. Hyvinvointialueen sosiaaliohjaajan on myös oltava tavattavissa.

Uusi laki tuo päiväkeskukset yhä useamman ihmisen ulottuville, sillä sen mukaan niissä saa asioida myös päihtyneenä ja nimettömästi. Päiväkeskuksessa saatu apu on usein ensimmäinen askel polulla kohti muita palveluita, yhteiskunnan jäsenyyttä ja ihmisarvoista elämää. Keskukset ovat näin tärkeä osa päihdetyötä ja erittäin heikossa asemassa olevien ihmisten auttamista.

"Lain kohderyhmänä ovat erityisen haastavassa elämäntilanteessa olevat päihteidenkäyttäjät."

Uuden lain mukainen päiväkeskuspalvelu on tarpeellinen korjausliike, ja paperilla päihdetyön tilanne paraneekin sen myötä merkittävästi. Todellisuus hyvinvointialueilla on kuitenkin karu, sillä rahapulan vuoksi lakisääteinen palvelu on heikosti avuntarvitsijoiden saatavilla. Sen tarpeellisuus kyllä ymmärretään sosiaalityön toimialajohdossa, mutta ilman riittävää rahoitusta laadukasta ja alueellisesti kattavaa palvelua on mahdoton järjestää.

Kuluva vuosi on monilla hyvinvointialueilla jo menetetty – joillain alueilla palvelua ei ole käynnistetty vielä lainkaan, tai se on järjestetty hyvin rajatusti. Katse kohdistuukin nyt poliittisiin päättäjiin: sosiaalipalveluiden jatkuvan alibudjetoinnin tulee loppua, ja lakia tulee noudattaa.

Jenni-Emilia Ronkainen

suunnittelija, Sininauhaliitto