Kymenlaakson hyvinvointialueen päihdelääkäri Juha Oksasen haastattelu Helsingin Sanomissa (21.7.2025) oli erinomainen. Siinä käsiteltiin Kymenlaakson hyvinvointialueen päätöstä lopettaa kotiin annettavat korvaushoitolääkkeet, lukuun ottamatta yksittäistapauksia. Päätöksellä on saavutettu merkittäviä tuloksia huumekuolemien vähentämisessä.
Lasten ja nuorten pahoinvointi on koko valtakunnan yhteinen huoli, ja yksi siihen vaikuttava tekijä on päihteiden helppo saatavuus niin netissä kuin katukaupassakin. Onneksi suurin osa nuorista voi hyvin, mutta pahoinvoivien osuus on kasvanut, ja ilmiö koskee jo alakouluikäisiä.
Huumeriippuvuuden hoitoon tarkoitettujen korvaushoitolääkkeiden väärinkäyttö on yleistynyt ja on jo nuortenkin saatavilla. Lehdessä A-klinikkasäätiön lääketieteellinen johtaja Ulriika Sundell toteaa, ettei kotiin annettavia korvaushoitolääkkeitä voida pitää turvallisina tai vastuullisina juuri väärinkäytön riskien vuoksi.
Väärinkäyttöön voi altistaa myös se, että meillä on perheitä, joissa vanhemmat saavat korvaushoitoa. Lääkkeet voivat tällöin olla helposti myös lasten saatavilla. Valitettavasti näitä kotiin annettavia lääkkeitä käytetään myös bisnestarkoituksessa, ja kohteena voi olla hyvinkin nuori lapsi.
Olin puhelinkeskustelussa johtaja Sundellin kanssa, ja hän kertoi nuorimman asiakkaansa olleen 12-vuotias tyttö. Tyttö oli ostanut katukaupasta kielen alle laitettavaa korvaushoitolääkettä, jota kutsutaan "filmiksi". Tyttö oli pitänyt lääkettä "vain kotilääkkeenä", koska "eihän filmejä ole muussa muodossa".
Surullista mutta totta: lapset ja nuoret eivät useinkaan tiedä, mitä heille tarjotaan, eikä myyjä välttämättä itsekään tiedä, mitä on myymässä – tai ei ainakaan välitä, kunhan saa myynnistään vastinetta. Tällaiset tilanteet ovat usein johtaneet hengenvaarallisiin seurauksiin, jopa kuolemaan.
Nuoret tekevät itsekin kauppaa päihteillä. Vape-tuotteiden lisäksi myös ADHD-lääkkeitä myydään katukaupassa ja ilmiö on huolestuttavasti kasvava. Väärinkäytettyinä ne aiheuttavat amfetamiinin kaltaisia vaikutuksia.
Ulriika Sundell totesi, että on turvallisempaa ja vastuullisempaa antaa korvaushoito joko valvotusti suun kautta tai ihon alle injektoituna korvaushoitoklinikalla. Samalla mahdollistetaan psykososiaalinen tuki ja ihmiskontakti korvaushoitopotilaalle.
Tämä on hyvä esimerkki vastuullisesta tavasta toteuttaa huumausaineiden korvaushoitoa. Mielestäni tällainen käytäntö tulisi ottaa käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla. Kyseessä on koko yhteiskunnan ja terveydenhuollon kannalta vastuullinen teko: huolehditaan siitä, että riippuvuuden hoitoon tarkoitetut lääkkeet eivät päädy katukauppaan, vaan ainoastaan niitä tarvitseville.
Onhan kyse myös veronmaksajien rahoista, joilla näitä hoitoja mahdollistetaan. On suorastaan vastuutonta, jos yhteiskuntana mahdollistamme tällaista väärinkäyttöä.
Meidän tulee kaikin tavoin kantaa vastuuta ja lisätä turvallisuutta lasten ja nuorten hyväksi. Jokainen ihmishenki on kullan arvoinen.
Merja Rasinkangas
kansanedustaja (ps.), ylikonstaapeli