As Oy Oulun Alppikartano,
Betonimiehentie 3, Alppila.
Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen Ky, Skanska Kodit Oy.
Betoniteollisuus on väistymässä Alppilassa, kun vanhalle Rajavillen alueelle nousee kerrostaloja. Paikkahan on asumiseen mainio, keskustaan on lyhyt matka. Osin neli-, osin kahdeksankerroksiset L-kirjaimen muotoiset talot rajaavat pihojaan pohjoisen ja idän suunnasta.
Viimeksi pohdiskelin tällä palstalla pistemäisten tornitalojen ja umpikorttelia tapailevan pitkänomaisen kerrostalon eroja asuttavuuden kannalta. Näissä taloissa on vähän kumpaakin ajatusta. Maantasossa on perinteisen umpikorttelin mallia, ylempänä ollaan lähempänä pistetaloa.
Alppikartano sijaitsee Betonimiehenkatuun nähden poikittain. L-kirjaimen toisen sakaran muodostaa kadunvarren taloyhtiö Alppilinna. Alppikartanossa on kaksi porraskäytävää; A-rapussa kerroksia on neljä ja B-rapussa kahdeksan.
Puntaroitava huoneisto sijaitsee B-rapussa matalampien A-rapun asuntojen vieressä. Alakerrosten asunnot ovat tavallisia läpitalonhuoneistoja; oheisessa pohjakuvassa on ylempien kerrosten asunto, jossa ikkunoita on voitu sijoittaa myös päätyseinälle.
Saunatilojen ohella lisävaloa on järjestynyt myös ruokailutilaan. Kapeahko ikkuna päätyseinällä antaa hieman avarampia näköaloja, mutta ennen kaikkea huoneiden valaistukseen ikkunoiden sijainnilla kahdella seinällä on merkitystä.
Päätyikkunat antavat pohjoiseen suuntautuvina tasoittavaa, pehmeää hajavaloa. Ikkuna voisi olla myös keittiön nurkassa antamassa valoa työtasolle ja näköaloja kokkaajalle.
Tuleekin mieleen tarkastella hinnastoa sen selvittämiseksi, onko asuntojen hinnassa suurikin ero neljännen ja viidennen kerroksen välillä.
Ylemmät kerrokset ovat yleisesti kalliimpia, hinnan noustessa suhteellisen tasaisesti kerros kerrokselta. Pieni harppaus näyttäisi tässä talossa tosiaan olevan neljännen ja viidennen kerroksen välillä.
Toisaalta ylemmissä kerroksissa hinnoittelu vaikuttaa erikoiselta, sillä kuudennessa kerroksessa hinta on jopa alempi kuin viidennessä, ja nousee reilusti taas seitsemänteen.
Ilmeistä selitystä asialle ei hinnastosta löydy. Kahdeksannessa kerroksessa tätä huoneistotyyppiä ei olekaan, siellä päädyn paraatipaikka on varattu suuremmalle huoneistolle.
Tämä spekulointi menee vähän viisastelun puolelle, sillä kyse on kuitenkin prosentin, parin luokkaa olevista hintaeroista. Toisaalta kyse on kuitenkin aina tuhansista euroista.
On lopulta kunkin itse miellettävä, kuinka perustelee ja arvottaa itselleen nuo hintaerot, toisaalta mitättömät ja toisaalta arkeen nähden suurehkotkin summat, ja toisaalta korkeamman sijainnin tuottamat näköalat tai ikkunallisen saunaosaston suoman pienen, mutta vuosien mittaan aina kertautuvan ilonaiheen.
Muutoin asunnosta ei ole kovin paljoa sanottavaa, sen koommin hyvässä kuin pahassakaan. Seinät mutkittelevat melko tavalla antaen hieman sullotun vaikutelman.
Asunnon huoneet ovat kuitenkin selkeitä ja helposti kalustettavissa, ja niiden keskinäiset suhteet tuntuvat tasapainoisilta.
Eteisessä on vähän käytävän vikaa, ja makuuhuoneet ovat hieman pitkänomaisia.
Tässäkin törmätään suuren runkosyvyyden ongelmaan: kun julkisivut ovat kaukana toisistaan, pyrkii huoneistoihin syntymään pimeitä eteisiä ja pitkänpuikeita huoneita.
Tauti ei ole tässä vielä ollenkaan pahimmasta päästä, mutta oireet ovat kuitenkin tunnistettavissa. Sikäli saunan ikkunat puoltavat tässä asunnossa paikkaansa - ilman niitä asunnon keskiosat olisivat hyvinkin pimeitä.
Kompakti saunaosasto vaikuttaa toimivalta. Eteisen yhteydessä olevat wc ja vaatehuone ovat mitoiltaan reiluja.
Piirustuksesta mitaten voisi arvioida, että vaatehuoneessa mahtuisi säilyttämään jopa vieraspatjaa pitkittäin - se ei monessa vaatehuoneeksi kutsutussa komerokkeessa onnistu.
Jouko Kunnas