Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolustaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden lakkauttamista ihmisten oikeudella tehdä itse valintoja.
– Haluamme nähdä tämän niin, että kun me kevennämme samaan aikaan kaikkien palkansaajien verotusta, jokainen voi sitten, kun käteen jää enemmän rahaa, tehdä itse valinnan, hän sanoi pääministerin haastattelutunnilla Ylen Radio Suomessa sunnuntaina.
Hallitus päätti keskiviikkona päättyneessä puoliväliriihessään keventää ansiotulojen verotusta. Samalla se kuitenkin päätti lakkauttaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.
Ilta-Sanomat uutisoi valtiovarainministeriön laskelmista, joiden mukaan esimerkiksi ammattiliittoon kuuluvilla pienituloisilla ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto syö ansiotuloverotuksen kevennyksen vaikutuksen nettotuloihin lähes kokonaan.
– Katsoimme sen kuitenkin mielestäni niin, että jokaisen kohdalla se jää kuitenkin vielä positiivisen puolelle, Orpo sanoi.
Orpon mukaan palkansaajajärjestöjen on huolehdittava, että niiden toiminta on niin vetovoimaista, että palkansaajat haluavat liittyä liittoihin.
– Suomessa saa edelleenkin liittyä liittoon ja maksaa sen jäsenmaksun, pääministeri totesi.
"Haemme potkua"
Hallitus päätti puoliväliriihen päätteeksi keskiviikkona tehdä uusia leikkauksia ja kiristää joitakin veroja, jotta se voi keventää esimerkiksi palkkaverotusta, yhteisöveroa ja perintöverotusta.
Orpo myönsi, että päätöksiin liittyy riski.
– Kyllä, tähän liittyy riskiä, mutta suurempi riski on olla tekemättä mitään.
Ainakaan heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään. Tätä paikkaamaan hallitus päätti ottaa Valtion eläkerahastosta noin miljardi euroa vuonna 2027. Orpolta kysyttiin, minkä takia puuttuvaa rahaa ei otettu yksinkertaisesti lainana markkinoilta.
– Lainan määrä alkaa olla hyvin kriittisillä tasoilla, ja korkomenot pelkästään valtion lainasta ovat jo yli kolme miljardia vuodessa, Orpo vastasi.
Orpon lupasi myös, että hallitus kompensoi kunnille yhteisöveron laskemisesta aiheutuvat vaikutukset. Yhteisöveron lasku vaikuttaa kuntien talouteen.
Koulutuksen resursseja ohjaillaan
Hallitus haluaa myös leikata korkeakoulujen perusrahoitusta. Samalla kuitenkin lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja. Orpon mukaan hallitus uskoo edelleen koulutuksen voimaan.
– Tätä pidetään kasvutoimena. Uskon, että se leikkaus, joka korkeakoulujen perusrahoitukseen tulee, on siedettävissä.
Orpo myös myönsi, että tavoitteena on ohjata koulutuksen resursseja koko maan näkökulmasta oikeaan suuntaan.
– Pyritään saamaan voimaa sinne, missä uutta osaamista tarvitaan.
Hallitus linjasi julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029. Esitys käsitellään valtioneuvoston istunnossa 30. huhtikuuta ja annetaan sen jälkeen eduskunnalle.