Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi maanantaina Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhkailuja sanomalla, että Grönlannin ja Tanskan asioista voivat päättää vain grönlantilaiset ja tanskalaiset.
– Suomi edistää Naton roolia arktisen turvallisuuden vahvistamisessa. Kun toimimme liittokuntana yhdessä, vahvistamme kaikkien liittokunnan jäsenten yhteistä turvallisuutta, Orpo sanoi viestitse STT:lle.
Pääministeri lisäsi, että kaikilla valtioilla on vastuu kunnioittaa kansainvälistä oikeutta.
Aihe nousi pinnalle, kun Trump ilmaisi jälleen viikonloppuna haluavansa Tanskalle kuuluvan Grönlannin osaksi Yhdysvaltoja.
Suomi ja muut Pohjoismaat antoivat sunnuntai-iltana tukensa Tanskalle ja Grönlannille. Suomen kannasta kertoivat Orpo ja presidentti Alexander Stubb. Valtiojohto liitti lausuntoihinsa Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin jyrähdyksen, jossa tämä sanoi, ettei Yhdysvalloilla ole oikeutta liittää Grönlantia itseensä eikä tällä pitäisi uhkailla.
Harharetkellä olisi dramaattiset seuraukset Natolle
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pitää torstaina ylimääräisen kokouksen, jossa käsitellään muun muassa Grönlannin tilannetta. Valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sanoi STT:lle pitävänsä hyvänä, että Tanskaa ja Grönlantia tuetaan yhteisrintamassa Pohjoismaiden ja EU-maiden kesken.
Koskinen kuvaili Yhdysvaltojen toimintaa arvaamattomaksi. Hänen mukaansa järkevintä olisi, että arktisen alueen turvallisuusjärjestelyjen kohentamisesta keskusteltaisiin Yhdysvaltojen, Grönlannin, Tanskan ja mielellään koko Naton kesken.
– Natossa olisi hyvä keskustella asiasta suljettujen ovien takana, eikä harrastaa tällaista X-painostamista, mitä Trumpin ja lähipiirin sosiaalisen median esiintymisillä tehdään, Koskinen sanoo.
Mikäli Yhdysvallat ryhtyisi Grönlannin suhteen omaehtoisiin toimiin, vaikutukset Natolle olisivat merkittävät.
– Kyllähän se olisi aika dramaattista. Siinä tapahtuisi herkästi monenlaista eriseuraisuutta Naton sisällä. Ja tietysti Yhdysvaltojen luotettavuus muutoinkin sopimuskumppanina heikentyisi, jos se lähtisi tällaista keskeistä periaatetta, suvereniteettia tai järjestön sisäistä jäsenten keskeistä kunnioittamista vastaan toimimaan.
Koskinen ei halua spekuloida, olisiko se Naton loppu.
– Pitää vaan tehdä voitavamme, että Yhdysvallat ei lähde tämmöiselle harharetkelle.
Ukrainan rauhanneuvottelut ja Venezuela
Valiokunta käsittelee torstain kokouksessaan myös useita muita ajankohtaisia aiheita. Asialistalla on muun muassa Ukrainan neuvottelujen tilanne, uudenvuodenaattona tapahtunut Suomenlahden kaapelirikko ja Venezuelan tilanne.
Koskinen sanoo, että valiokunta haluaa kuulla muun muassa, mitä Suomi ja EU aikovat tehdä Venezuelan suhteen.
Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan lauantain vastaisena yönä ja otti kiinni maata itsevaltaisesti hallinneen presidentti Nicolas Maduron sekä tämän puolison.
Samoja aiheita käsiteltiin maanantaina myös tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan eli niin sanotun tp-utvan kokouksessa.
Valtioneuvosto tiedotti kokouksen jälkeen valtiojohdon seuraavan Venezuelan tilanteen kehittymistä tarkasti.
– Suomi korostaa, että kaikilla valtioilla on vastuu kunnioittaa kansainvälistä oikeutta ja toimia sen mukaisesti.
