Reportaasi: Maail­man vaa­ral­li­sin vessa, ren­gas­rik­ko­ja ja odot­ta­ma­ton il­ma­len­to – hyppää kyytiin ja lähde ko­ke­maan, mil­lais­ta on ajaa läs­ki­pyö­räl­lä Kor­va­tun­tu­ril­le

Jääkiekko: Kärp­pien huip­pu­vi­rei­nen ve­nä­läis­vah­ti kertoo, kuka hän oikein on

Mainos: Kaleva Median ja­ka­ja­na saat vai­kut­taa omaan työ­mää­rää­si ja tienaat sen mu­kai­ses­ti. Klikkaa tästä täyt­tä­mään työ­ha­ke­mus.

Pääkirjoitus
Tilaajille

Pää­kir­joi­tus: EU on lopulta jous­ta­va – vai­keis­sa ti­lan­teis­sa on yleensä on­nis­tut­tu ra­ken­ta­maan tie ulos um­pi­ku­jas­ta

Koronakriisin hoitoon EU:ssa kaavaillut uudet ratkaisut huolestuttavat Suomessa yhteisvastuun kasvun takia. EU on yleensä onnistunut luovimaan kriiseissä joustavasti ja rakentamaan tien ulos pahaltakin näyttäneestä umpikujasta.

Koronakriisi koettelee kovalla kädellä eurooppalaisten terveyttä, taloutta ja yhtenäisyyttä. Pandemia on runnellut Euroopan unionin yhtenäisyyttä, kun jäsenmaat ovat tahoillaan keskittyneet hoitamaan, rajaamaan ja ehkäisemään tautia. EU on varautunut monenlaisiin kriiseihin, mutta koronaviruspandemia on tsunamin kaltainen hyökyaalto, johon ei etukäteen osattu varautua riittävästi.

Koronaviruksen riisumassa maailmassa on käynyt selväksi, että idässä Kiina ja Venäjä ja lännessä Yhdysvallat näkisivät geopoliittisessa kehyksessä mieluummin heikon kuin vahvan EU:n. Kriisin keskellä tätäkään asiaa ei pidä unohtaa, vaan on syytä pitää kirkkaana mielessä, miksi EU on aikoinaan perustettu.