Päihdeongelmat: Heidi joi itsensä niin hir­veään kän­niin, että heräsi Oulun sel­viä­mis­ase­mal­ta

Ruka: Toi­mi­tus­joh­ta­ja Antti Kärävä kerää tois­ten­kin koi­ran­ka­kat, koska se on hänestä hyvää joh­ta­mis­ta

Koti: Re­mont­ti­koh­det­ta etsinyt perhe löy­si­kin vasta val­mis­tu­neen kodin Kem­pe­lees­tä

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Pääkirjoitus
Tilaajille

Pää­kir­joi­tus: Etelä ah­neh­ti­si EU-tu­kia – hal­li­tuk­sen on muis­tet­ta­va oma oh­jel­man­sa ja EU:n osoit­ta­mat ta­voit­teet

Maakuntien kiista EU-tukien jakamisesta on siirtynyt elinkeinoministerin ja hallituksen ratkaistavaksi. Hallituksen pitää päätöksessä noudattaa ohjelmaansa, jonka mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema turvataan.


ulkinen tuki ei yksin ratkaise maakuntien menestystä, mutta sitäkin tarvitaan. Perusteltuihin kohteisiin tuleva rahoitus tasaa kehityseroja, avaa kehitysmahdollisuuksia ja on pitkän päälle koko maalle eduksi.

Alue-erojen tasoittaminen on ollut tavoitteena koko itsenäisen Suomen historian ajan. Se on myös olennainen osa Euroopan unionin tavoitteita, niin jäsenmaiden välillä kuin niiden sisälläkin. Pääkaupunkiseudun pysyvä aluetuki on keskushallinnon sijoittaminen sinne.

EU:n ja kansallisin varoin rahoitettavaa aluekehitystukea on tulossa Suomeen vuosina 2021 – 2027 noin 1,6 miljardia euroa. Siitä iso osa jaetaan Itä- ja Pohjois-Suomeen harvan asutuksen perusteella.

EU:n rakennerahastojen tuella on muun muassa tehty Tornionjoen tulvasuojelukartoitusta. Kuva vuodelta 2010,
EU:n rakennerahastojen tuella on muun muassa tehty Tornionjoen tulvasuojelukartoitusta.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.