Oulun keskustan kehittäminen on ratkaisevaa niin kaupunkilaisten viihtyvyyden kuin alueen yrittäjien ja elinkeinoelämän elinvoimaisuuden kannalta.
Keskustan kaupunkikuva on alueen käyntikortti, joka heijastaa koko kaupungin dynaamisuutta ja kehittymishalua. Tällä hetkellä kehitys on kuitenkin vaarassa pysähtyä byrokratian ja linjausten puutteeseen.
Oulu on keskellä kilpailua osaajista, yrityksistä ja investoinneista. Vetovoimainen ja moderni kaupunkiympäristö, joka sallii rohkeamman arkkitehtuurin ja korkean rakentamisen, houkuttelee elinvoimaa ja uusia asukkaita.
Esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista löytyy: Tampereella ja Helsingissä korkea rakentaminen on tuonut keskustoihin uusia yrityksiä, elävöittänyt palveluita ja lisännyt alueiden vetovoimaa.
Oulussa ei tällä hetkellä ole selkeää ohjeistusta korkean rakentamisen suhteen. Jokainen hanke kohtaa yksilöllisen ja usein raskaan lupaprosessin. Tämä luo turhaa epävarmuutta niin rakentajille, päättäjille kuin asukkaillekin.
Tilanne konkretisoituu, kun vertaamme Oulua muihin suuriin kaupunkeihin. Helsingissä korkeaksi rakennukseksi lasketaan yli 16-kerroksiset talot, mutta Oulussa on vaikeuksia edistää edes kahdeksankerroksisia hankkeita. Tämä kertoo, kuinka kaavoitus- ja valmisteluprosessimme kaipaisivat selkeyttä ja joustavuutta.
Rakennushankkeiden talous on usein unohdettu keskusteluissa, vaikka se on yksi kriittisimmistä tekijöistä kaupunkikehityksen onnistumisessa. Jotta rakentaminen olisi taloudellisesti kannattavaa, tarvitaan riittävästi kerroksia ja rakennusneliöitä.
Nykytilanne vaikeuttaa rakennuttajien toimintaa ja voi tehdä osan hankkeista täysin mahdottomiksi toteuttaa. Tämä ei palvele kaupungin kehitystä eikä vastaa elinkeinoelämän tarpeisiin.
Junaradan varsi Rautatiekadulla on hieno esimerkki korkean rakentamisen linjakkuudesta, mutta se ei riitä. Selkeä korkean rakentamisen strategia antaisi raamit ja ennakoitavuuden, joita sekä yritykset että kaupunki tarvitsevat.
Korkean rakentamisen linjaus mahdollistaisi keskustan kehittämisen järkevästi. Samalla se loisi tehokkaammat prosessit ja vähentäisi hallinnollista raskautta ja mahdollisesti jopa vähentäisi valittamisherkkyyttä.
On kuitenkin tärkeää, että linjaus ottaa huomioon myös kaupunkikuvan ja kulttuuriympäristön arvot ilman keinotekoisia rajoitteita, kuten aiemmin ehdotettu kirkon tornin korkeusraja, joka torpattiin elinkeinoelämän vastustuksen vuoksi.
Useiden keskustelujen perusteella näyttää siltä, että Oulun päättäjillä olisi tahtotila edistää keskustan kehitystä. Kuitenkin valmistelu ontuu: hankkeet pysähtyvät hallinnolliseen varovaisuuteen tai valmistelijoiden liialliseen vaikutusvaltaan.
Päättäjien on nyt selkeästi linjattava tahtotilansa ja otettava ohjat, jotta valmisteluprosessi tukee kehitystä eikä jarruta sitä.
Oulun on katsottava eteenpäin. Korkean rakentamisen mahdollistaminen ei ole pelkkä tekninen kysymys – se on arvovalinta, joka kertoo, haluammeko olla moderni kasvukeskus vai pysähtyä paikalleen.
Nyt on oikea hetki edistää keskustan elinvoimaa, tiivistää asutusta ja rakentaa houkuttelevaa kaupunkikuvaa. Tämä ei koske vain keskustaa vaan koko Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuutta.
Tehdään Oulusta elävä ja kiinnostava kaupunki – paikka, joka houkuttelee osaajia ja yrityksiä ja matkailijoita, mutta ennen kaikkea tarjoaa nykyisille asukkailleen ja yrittäjilleen entistä paremman ympäristön.
Rohkeutta, menestystä ja hyvää yhteistyötä toivottaen!
