Kalevan juttu viime viikonlopulta kertoi Ouluun suunnitellusta datakeskushankkeesta, joka alkukesästä kaatui poikkeuksellisella tavalla kaupungin päätöksenteossa.
Hankkeen taustalla oli yritys nimeltään Green Grid Labs Finland Oy (GGL Finland). Se haki kaupungilta sijoituslupaa Ruskon teollisuusalueelle vedettävälle 20 kilovoltin maakaapelille. Kaapeli olisi ollut osa yhtiön datakeskushanketta.
Oulun kaupungingeodeetti torjui helmikuussa luvan vetää kaapeli kaupungin maan kautta. Perusteet liittyivät hankkeen mahdollisiin turvallisuusriskeihin. Oulun Energialla ja kantaverkkoyhtiö Fingridillä on tavoitellun kaapelin vieressä verkkoinfrastruktuuria.
GGL Finland vaati Oulun yhdyskuntalautakuntaa kumoamaan geodeetin päätöksen. Lautakunnan kokouksessa kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläinen esitti oikaisuvaatimuksen hyväksymistä, mutta lautakunta oli toista mieltä.
GGL Finland ei vienyt päätöstä oikeuteen.
Tapahtuma kuvaa sitä karua aikakautta, johon on tällä vuosituhannella siirrytty. Kriittistä infrastruktuuria pitää Euroopassa varjella aivan eri tavalla kuin ennen.
Riskit ja varmaan päälle pelaamisen pakko ovat kasvaneet samaa tahtia Venäjän aggressiivisuuden kanssa. Venäjän harjoittamasta pahantahtoisista operaatioista on jo saatu Euroopassa näyttöä, ja epäilyjä on vielä enemmän.
Maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa luettiin syytteet Eagle S -tankkerin päällystölle tapauksessa, jossa Venäjän niin sanottuun varjolaivastoon kuuluva alus raahasi Suomenlahdella 90 kilometrin matkan ankkuriaan ja katkoi tietoliikennekaapeleita.
Kiinnostavin kysymys asiassa on, toteuttiko laiva tilaustyön. Se tosin ei oikeusjutun aikanakaan taida selvitä.
On mahdollista, että Ruskon datakeskushankkeen takana piilee Venäjän tavoitteellista toimintaa. Oliko riski pahantahtoisille toimille suuri vai pieni, on epäselvää. Oulun virkamiehet ja yhdyskuntalautakunnan vaikenevat tapauksesta lähes tyystin.
Suomi on luottamusyhteiskunta. Se on ollut vahvuutemme, mutta sitä voidaan käyttää myös hyväksi. Luottamus ei saa johtaa sinisilmäisyyteen.
Jos Venäjä haluaa tehdä tuhotöitä tai valmistella niitä ennalta, sen on usein viisaampaa käyttää operoinnissa välikäsiä ja peittää omat jälkensä. Palkkioille persoja toimijoita kyllä löytyy.
Oulun hankkeen kohdalla epäilyksiä herättää esimerkiksi GGL Finlandin sveitsiläisen emoyhtion Riveon AG:n hiljaisuus. Yhteydenottoihin ei vastata, ja ilmoitetut sähköpostiosoitteet eivät edes toimi. Jo tämä luo epäilyksiä hankkeen tavoitteista ja tekijöistä.
Oulun kaupungin tulee omilla päätöksillään luoda mahdollisuuksia monenlaiselle yritystoiminnalle. Ehdoton raja pitää vetää kuitenkin siihen, että yritystoiminta ei saa aiheuttaa riskejä suomalaisen yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Energiaverkko kuuluu ehdottomasti näihin.