Teollisuuden osuus kokonaistuotannosta on Suomessa noin 28 prosenttia. Teknologiateollisuuden osuus teollisuuden liikevaihdosta on lähes puolet, viennistä yli 60 prosenttia ja tutkimus- ja kehitysmenoista 75 prosenttia. Teknologiateollisuuteen lasketaan kuuluviksi elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus sekä tietotekniikka. Teknologia elättää suuren joukon suomalaisia.
Tekniikka ei ole kenenkään omaisuutta. Tekniikan ala on kova kansainvälinen kilpailukenttä, jossa menestyy vain pysymällä kehityksen vauhdissa -- mieluummin muutaman askeleen muita edellä. Suomalaisten teknologiayritysten menestys riippuu siitä, miten onnistumme tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Tutkimuksessa onnistuminen edellyttää, että osaamme myös kouluttaa omat asiantuntijamme. Kaikkia ei voida rekrytoida ulkomailta.
Tässä yliopistot astuvat kuvaan. Teknillinen tiedekunta perustettiin 50 vuotta sitten Ouluun turvaamaan pohjoisten luonnonvarojen hyödyntämistä. Koulutuksen lisäksi tutkimus oli alusta alkaen tärkeää ja sähkötekniikan osaston rooli "Oulu-ilmiön" luomisessa oli keskeinen. Tämän päivän teknologiateollisuus edellyttää kansainvälisesti kilpailukykyistä teknillistä tiedekuntaa.
Metallit ovat olleet aina tärkeitä ihmiskunnalle. Kokonaisia aikakausiakin on nimetty niiden mukaan. Uudet materiaalit ja tuotteet eivät ole vähentäneet metallien merkitystä, vaan paremminkin tuoneet niille uusia sovelluskohteita. Kännykästäkin sanotaan löytyvän 32 eri metallia.
Oulu on kahden terästehtaan välissä ja kun Perämeren kaarta jatketaan pidemmälle, terästeollisuutta löytyy lisää. Tämän vuoksi teräs on Oululle luontainen tutkimuskohde. Terästutkimuskeskus on kuuden teknillisen tiedekunnan laboratorion yhteinen yksikkö, jolla pyritään nostamaan terästeollisuuden tutkimus korkealle kansainväliselle tasolle. Keskuksessa on edustettuna teräksen kemiallisen, mekaanisen ja fysikaalisen metallurgian osaamista yhdistettynä terästeollisuuden prosessien ohjauksen, säädön ja mallinnuksen automaatio- ja tietotekniikkaan.
Terästutkimuskeskus on valinnut painopistealueikseen ne prosessivaiheet, joissa pystytään merkittävästi vaikuttamaan valmiin terästuotteen ominaisuuksiin ja käytettävyyteen. Vasta muutaman vuoden ikäinen yksikkö on onnistunut saamaan Ouluun oman alansa kansainvälistä huippua edustavan Fidipro-professuurin.
Professori Pentti Karjalaisen tutkimusryhmä konetekniikan osastolla kehittää uusia teräslaatuja suurelta osin kansainvälisellä kilpaillulla rahoituksella. Teräksen lujuus ja sitkeys ovat ominaisuuksia, jotka näkyvät positiivisesti myös tavallisen kuluttajan kukkarossa.
Autoteollisuudessa lujempia teräksiä voidaan käyttää ohuempina rakenteina, jotka tekevät autoista keveämpiä sekä pienentävät polttoaineen kulutusta ja samalla päästöjä. Paremmat lujuus- ja sitkeysominaisuudet mahdollistavat turvallisemmat rakenteet, joilla säästetään ihmishenkiä. Lisäetuna on teräksen erinomainen kierrätettävyys. Vastaavanlaisia etuja saadaan käytännössä kaikilla aloilla, joilla teräksiä käytetään.
Oulu on tietotekniikan ja siihen liittyvän tutkimuksen maailmanlaajuisesti tunnustettu keskus. Infotech Oulu on toistakymmentä vuotta vanha informaatioteknologian perus- ja soveltavan tutkimuksen katto-organisaatio, joka tehtävänä on edistää alan kehitystä.
Se rakentuu tutkimusryhmistä, jotka valitaan ulkopuolisen arvioinnin perusteella neljäksi vuodeksi kerrallaan. Infotechin pääalat ovat elektroniikka, tietoliikennetekniikka, sekä tietojenkäsittelytiede ja -tekniikka. Sovelluksia on useilla alueilla: langaton tietoliikenne, mobiilisovellukset, elektroniikka, fotoniikka, nanoteknologia, konenäkö, älykkäät järjestelmät, jokapaikan tietotekniikka ja hyvinvointitekniikka. Tällä hetkellä Infotechissä on kuusi varsinaista tutkimusryhmää ja kolme liitännäisryhmää. Ryhmissä on osallistujia sekä yliopistosta että VTT:ltä.
Kamera ja valokuvaus ovat metalleihin verrattuna uusia keksintöjä. Ensimmäinen valokuva otettiin vuonna 1826. Se on edelleen tallella. Digitaalitekniikka aiheutti valokuvaukseen suuren murroksen ja kun digitaalinen kamera yhdistettiin matkapuhelimeen, valokuvaus ja samalla kuvankäsittely tulivat kaikkien ulottuville.
Professori Matti Pietikäinen johtaa sähkö- ja tietotekniikan osastolla konenäön tutkimusryhmää. Lähes 30-vuotias ryhmä on saavuttanut kansainvälisen aseman digitaalisen kuvankäsittelyn menetelmien ja sovellusten kehittäjänä.
Konenäön avulla voidaan tutkia monenlaisia asioita ja sillä on runsaasti käyttökohteita jokapäiväisessä elämässäkin.
Konenäköä voidaan käyttää syöpäsolujen tunnistamiseen mikroskooppikuvista tai puutavaran laadutukseen arvioimalla laudan syyrakennetta. Molemmissa tapauksissa tehostetaan inhimilliseen näkökykyyn perustuvaa toimintaa ja esimerkiksi puun laadutuksen osalta päästään inhimillistä tarkastusta parempiin tuloksiin.
Uusia alueita löytyy erilaisten valvontatehtävien automatisoinnista ja visualisoinnista -- tavallaan perinteisten valvontakameroiden keräämän tiedon edelleenjalostamisessa. Mielenkiintoinen uusi tutkimusalue on biometria, jossa tutkimusryhmän osaaminen edustaa kansainvälistä huippua. Käytännössä tämä tarkoittaa ihmisen kasvonpiirteiden, äänen ja eleiden tunnistamista erilaissa valaistusolosuhteissa ja myös videokuvasta.
Kuvallinen tieto auttaa tunnistamaan ihmisiä, seuraamaan heidän toimintojaan ja välittämään tietoja ihmiseltä koneelle tai koneelta toiselle. Tällä on käyttöä erilaisissa turvajärjestelmissä, etävalvonnassa esimerkiksi hoitotilanteissa ja myös koneiden (robottien) ohjauksessa. Kamera antaa tietokoneelle silmät, kuvankäsittely näkökyvyn.
Teräksellä ja konenäöllä on yhtymäkohtansa. Kameroita ja kuvankäsittelyä käytetään teräksen valmistuksessa tehtaalla teräsnauhan pinnan tarkastukseen, jolloin havaitaan viat, jotka heikentäisivät tuotteen ominaisuuksia tai aiheuttaisivat "kauneusvirheitä" kuluttajan harmiksi.
Kirjoittaja on Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaani. Kirjoitus perustuu Avoimen yliopiston Studia generalia -sarjan luentoon, jonka hän piti 29.4.