Pajarinkulma, Rautakaupankulma, VR:n keltainen toimistotalo, Liiton talo, keskustan seurakuntatalo. Viimeisen parin vuoden aikana keskeisiltä paikoilta Oulussa on purettu melkoinen määrä 1950- ja 1960-luvuilla rakennettuja kerrostaloja.
”On ihan aiheellinen kysymys, pitäisikö sen ajan rakennusperinnöstä olla huolissaan”, Oulun kaupungin tarkastusarkkitehti Esa Kauppi sanoo.
Sotien jälkeisen arkkitehtuurin ongelma on Pohjois-Pohjanmaan museon rakennustutkijan Juhani Turpeisen mukaan siinä, että rakennuksen arvo mielletään usein sen iän perusteella.
Toinen ongelma ovat rakennukset, joiden arvoa ei huomata.
Yhtään 1950- ja 1960-lukujeen vaihteen
rakennusta ei ole suojeltu
Oulun rakennuskannasta 96 prosenttia on rakennettu vuoden 1940 jälkeen. Yhtään 1950- ja 1960-lukujen vaihteen rakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla Oulussa.
”Paljon sen ajan hyväkuntoisia rakennuksia on kuitenkin vielä jäljellä, eikä niiden varalle ole purkusuunnitelmia”, Turpeinen sanoo.
Museovirastolla on hänen mukaansa inventointi meneillään. Arvokkaita kohteita on löydetty.
Yksi arvokkaaksi todetuista ympäristöistä on Kaukovainio.
”Esimerkiksi Kaukovainion arkkitehtuuri ja metsäkaupunkiympäristö säilyvät, vaikka aluetta saa täydennysrakentaa. Ja kyllä moni ihmettelee, mitä ihmeen säilyttämistä siinä alueessa on”, Kauppi toteaa.