Oulunsalon kunta järjesti vuonna 2006 arkkitehtikilpailun, jolla haettiin parasta ratkaisua asuntotarjonnan kasvattamiseen kuntakeskuksen ytimessä. Arkkitehtuurisuuntaus Oulun koulun regionalistista punatiiliarkkitehtuuria haluttiin siis kilpailun avulla täydentää laadukkaasti.
Kisan voitti oululainen Arkkitehdit m3 Oy ehdotuksella, jossa punatiilisen kunnantalon ja sen naapureiden kokoiset ja samantyyppisesti mutkittelevat tiilikorttelit pyörähtelevät kävelysillan kautta Lentokentäntien pohjoispuolelle.
Nyt projekti on kierähdellyt kunnan kaavoituksen ja arkkitehtitoimisto A-Studion kautta osittain toteutukseen. Lentokentäntien pohjoispuolelle kuntakeskuksen kohdalle on noussut uudiskortteli, jossa palvelutalo sekä vuokra- ja omistusasunnot kiertyvät yhteisen sisäpihan ympärille.
Lentokentäntien puoleinen palvelutalo on kaksikerroksinen, samoin kävelysillalle suuntautuva pienkerrostalo jonka maantaso on kokonaan liiketilaa. Korttelin takaosassa kerrokset on nostettu kilpailuehdotuksen kahdesta neljään, esteettömäksi hissitaloksi.
Kohdetta markkinoidaan erityisesti omakotitaloista keskustan palveluiden ääreen muuttaville, siispä esteettömyyttä on painotettu kuntakeskuksen pienen mittakaavan säilymistä enemmän. Suomessa hissiä ei nimittäin kustannussyistä yleensä alle nelikerroksiseen taloon rakenneta.
Seinät ja katotkin ovat korttelissa punatiiltä, mutta ikkunoiden ja räystään laajat vaaleanharmaat pellitykset virittävät tunnelmaa reilusti kylmempään suuntaan kuin kunnantalon luonnonväriset puudetaljit.
Kuntakeskustan palvelut ovat tosiaankin lähellä, suorastaan jalan ulottuvilla. Sekä kirjastoon, kauppaan, kouluun, terveyskeskukseen, kunnantaloon, pankkiin että lukioon on matkaa noin puoli kilometriä. Lisäksi tiheästi liikennöidyn yliopisto-lentokenttä -bussilinjan pysäkille on vain parisataa metriä.
Autopaikat ovat pihakannen alla kellarissa, ja ne myydään erillisinä osakkeina.
Myös vedestä maksetaan oman kulutuksen mukaan, minkä on todettu pienentävän veden kulutusta taloyhtiöissä merkittävästi. Energiankulutusta vähennetään matalaenergiarakenteiden lisäksi mahdollisuudella kytkeä ilmanvaihto pienemmälle kotoa lähdettäessä.
Maaliskuussa valmistuvan kohteen asunnoista lähes kaikki ovat nyky-trendin mukaan avokeittiöllisiä. Yhden huoneistotyypin pohjassa on kuitenkin nykyisistä vakioratkaisuista reippaasti takavuosille peruuttavia piirteitä. Sekä keittiö että olohuone ovat erillisiä huoneita.
Jos vielä kaikkiin muihin huoneisiin pääsisi myös suoraan eteiskäytävältä ja olohuoneessakin olisi ovi, olisi pohja muuntojoustava vuosisadan alun kerrostalohuoneistojen tapaan. Huoneiden käyttötarkoitusta ei tuolloin oltu määritetty yhtä tarkasti kuin nykyisin, vaan kaikki tilat olivat sen verran suuria että niitä pystyi käyttämään itse kullekin parhaiten sopivalla tavalla.
Esimerkiksi mahdollisuus sulkea olohuone ovella omaksi tilakseen voisi olla käyttökelpoinen nykyisinkin, kun monen kodin asukkaiden lukumäärä vaihtelee vuoroviikoin.
Keittiössä jääkaappi tosin on ajautunut harmittavan kauaksi muusta työskentelyalueesta, mutta tämä huoneisto tarjoaa kuitenkin nykyisin harvinaiseksi käyvän vaihtoehdon erilliskeittiötä uuteen kotiinsa toivovalle.
Riikka Kuittinen