Oulun yli­opis­tos­sa väi­tel­ty viime vuosina yli ta­voit­tei­den – viime vuonna tehtiin en­nä­tys, yh­teen­sä 199 väi­tös­tä

Väitöskirjojen tekeminen Oulun yliopistossa on pysynyt viime vuodet vakaasti tavoitetason yläpuolella. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tavoite Oululle on 150 väitöstä vuodessa.

Oulun yliopistossa saavutettiin viime vuonna ennätys, kun yliopistossa tehtiin 199 väitöskirjaa.
Oulun yliopistossa saavutettiin viime vuonna ennätys, kun yliopistossa tehtiin 199 väitöskirjaa.
Kuva: Maiju Torvinen

Lapin yliopisto jäänyt monena vuonna alle 30 väitöksen tavoitteen. Moni väitöstutkija painii rahoitusvaikeuksien kanssa ja siirtyy kesken prosessin työmarkkinoille.

Väitöskirjojen tekeminen Oulun yliopistossa on pysynyt viime vuodet vakaasti tavoitetason yläpuolella. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tavoite Oululle on 150 väitöstä vuodessa.

Viime vuonna saavutettiin kaikkien aikojen ennätys, 199 väitöskirjaa, viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen kertoo.

Määrä on vaihdellut melko suuresti 2010-luvulla. Vähiten väitöksiä tehtiin vuonna 2012, 123. Keskimäärin väitöksiä on suoritettu Oulun yliopistossa vuosittain 173.

Lapin yliopistossa väitösten määrä on vaihdellut vuosittain 21:n ja 32 välillä. Viime vuonna määrä oli alhaisin tälle vuosikymmenelle, 21. Eniten, 32, väitöksiä tehtiin 2014. Lapin yliopistolle asetettu väitösten tavoite on 24 vuodessa, viestintäpäällikkö Ulla Okkonen kertoo.

Mikä väitöskirjojen määrään vaikuttaa?

– Jatko-opiskelijoiden lukumäärä, rahoitus, ohjausresurssit ja ohjauksen laatu, Mäkinen sanoo.

Lapin yliopistossa kiinnitetään Okkosen mukaan erityistä huomiota siihen, että jatkotutkimussuunnitelma on riittävän laadukas ja realistinen.

– Hakijoilla tulee olla hyvät edellytykset ja vahva näyttö hyvästä sitoutumisesta vaativaan, vuosia vievään väitöskirjan tekoon.

Väitöskirjojen tekointoon vaikuttaa myös tohtorikoulutettujen työllisyys. Toistaiseksi se on pysynyt hyvänä.

– Työelämärelevanssia pitää kehittää, Okkonen sanoo.

Väitösten tekoa jarruttaa usein rahoitus. Kilpailu tutkimus- ja apurahoista on koventunut viime vuosina ja yliopistojen taloudellinen tilanne on tiukentunut.

Monen väitöskirjaprosessi venyy siksi, ettei voi keskittyä päätoimisesti väitöskirjatyöhön, Okkonen ja Mäkinen huomauttavat.

Moni väitöstä tekevä jättää homman kesken ja siirtyy työmarkkinoille.

Väitösten tekoa tuetaan yliopistoissa entistä paremmalla ohjauksella. Esimerkiksi Lapin yliopistossa väitöskirjoille nimetään kaksi ohjaajaa ja ohjaajakoulutusta on myös lisätty.

– Opiskelijoille annetaan yksilöohjausta ja pidetään yhteisiä seminaareja sekä tiedekunnissa että tutkijakoulussa. Muitakin yhteistapaamisia on, jolloin väitöskirjatutkijat saavat tukea myös toisiltaan, Ulla Okkonen toteaa.

Sekä Mäkinen että Okkonen uskovat, että väitöksiä tehdään jatkossakin vakaaseen tahtiin, vaikka etenkin kilpailu rahoituksesta tiukkenee entisestään.

Väitöskirjat vaikuttavat suoraan yliopistojen saamaan rahoitukseen. Valtion perusrahoituksen päälle tuleva tulosraha on sidoksissa myös tohtoritutkintoihin.

Tulosraha perustuu yliopistokohtaisiin väitöstavoitteisiin, joka Oulussa on siis 150 ja Lapissa 24 vuodessa.

Tavoitteet ylittävistä väitösmääristä ei saa kuitenkaan minkäänlaista bonusta. Se ei silti vähennä yliopistojen halua pitää väitöskirjamäärä korkealla. Väitöskirjat ovat yliopistoille tärkeitä rahoituksen lisäksi tieteellisen jatkuvuuden vuoksi.

Oulussa väitösten teko on lisääntynyt etenkin lääke- ja biotieteissä, tietotekniikassa ja luonnontieteissä.

Lapissa väitellään eniten kasvatus- ja yhteiskuntatieteissä.

Väitökset Oulun ja Lapin yliopistossa 2010-luvulla

Oulun yliopisto, tavoite 150 vuodessa:

Vuonna 2018 väitöksiä 199.

2017 151.

2016 196.

2015 172.

2014 171.

2013 142.

2012 123.

2011 182.

2010 141.

Väitökset Lapin yliopistossa, tavoite 24 vuodessa:

2018 21.

2017 24.

2016 24.

2015 24.

2014 32.

2013 27.

2012 28.

2011 23.

2010 29.