Helka-Liisa Hentilä on Oulun yliopiston nykyinen koulutusrehtori ja yhdyskuntasuunnittelun professori. Hentilä on aiemmin toiminut arkkitehtuurin tiedekunnan dekaanina, teknillisen tiedekunnan koulutusdekaanina ja arkkitehtuurin osaston johtajana.
Hentilä haluaa kehittää Oulun yliopistosta entistä vetovoimaisemman opiskelu- ja työpaikan. Erinomaiset edellytykset huippututkimuksen tekemiseen sekä tutkinto- ja täydennyskouluttamiseen ovat hänen mukaansa paras tapa vaikuttaa yhteiskuntaan ja alueen elinvoimaan.
Oulun yliopistolla on Hentilän mukaan vahvat edellytykset vastata muuttuneeseen tilanteeseen, jossa yliopistoilta odotetaan yhä parempaa tuloksellisuutta etenkin tutkinto- ja täydennyskoulutuksessa ja uusien osaajien kouluttamisessa.
Kansainvälistyminen on tärkeää, ja yliopisto on esimerkiksi rakentanut entistä aktiivisemmin kansainvälisen tason osaamiskeskittymää. Sen avulla pyritään varmistamaan asema kiristyvässä kotimaisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisessä yhteistyössä Hentilä näkee monia mahdollisuuksia, kuten harjoittelemisen moniammatillisessa yhteisössä.
– Jo nyt tulevat hammaslääkärit ja suuhygienistit harjoittelevat moniammatillisista yhteistyötä Dentopoliksen tiloissa. Tällaista toimintaa voisi olla lisää, hän toteaa.
Tulevan rehtorikauden yhdeksi keskeiseksi haasteeksi Hentilä nostaa toimintaympäristön nopean muuttumisen, kuten digitalisaation mahdollistaman avoimen tieteen ja oppimisen. Avoimessa oppimisessa hyödynnetään verkossa kaikkien saatavilla olevia oppimateriaaleja, joiden tarkoitus on muun muassa tehdä oppimisesta avoimempaa ja esteettömämpää.
Yliopistojen odotetaan myös laajentavan tutkintokoulutusta sekä avaavan koulutustarjontaa entistä enemmän esimerkiksi työn ohella opiskeleville. Hentilä korostaa, että yliopiston onkin kyettävä palvelemaan yhä moninaisempaa opiskelijajoukkoa.
Hentilän terveiset Oulun yliopistoon opiskelemaan haluaville: ”Tarjolla on laadukasta tutkinto- ja täydennyskoulutusta, jonka avulla voi toteuttaa omia unelmiaan, saada hyvän osaamisen ja verkoston tulevalle työuralle. Oulun yliopistossa voi ylipäätään hankkia sellaista tiedepohjaista sivistystä, että voi vaikuttaa kestävän maailman rakentamisen. Oulu on sopivan kokoinen opiskelukaupunki, jossa on monipuolisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Myös asuminen on täällä moneen muuhun yliopistokaupunkiin verrattuna edullista.”
Jouko Niinimäki on Oulun yliopiston nykyinen rehtori ja mekaanisen prosessitekniikan professori. Hän on toiminut myös esimerkiksi teknillisen tiedekunnan dekaanina ja tutkimusryhmän johtajana.
Niinimäen mielestä Oulun yliopisto on oleellisessa osassa alueen elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Hänen mukaansa ilman vahvaa yliopistoa monet nuoret joutuisivat muuttamaan muualle ja yritysten toiminta voisi vaikeutua, mikä näivettäisi koko seutua.
Niinimäki hakeutui rehtoriksi siksi, että voisi omalta osaltaan huolehtia siitä, että pohjoinen Suomi pysyy kehityksen ytimessä. Hän muistuttaa, kuinka Oulu selviytyi Nokian irtisanomisista uusien innovaatioiden voimin.
– Kolme miljardia ihmistä käyttää päivittäin teknologiaa, joka on kehitetty keskeisesti Oulussa. Arktinen asenne on innovatiivisuutta, peräänantamattomuutta ja kykyä uusiutua vaikeissakin paikoissa.
Niinimäen mukaan yliopisto tulee panostamaan merkittävästi seuraavien viiden vuoden aikana avoimeen yliopistoon ja täydennyskoulutukseen. Lisäksi hän korostaa kansainvälistymisten ja vetovoimaisuuden kehittämisen tärkeyttä.
Hän muistuttaa, että yliopiston täytyy kehittyä ja laajentua, jotta se vastaisi paremmin Oulun seudun kasvaviin tarpeisiin. Esimerkiksi yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisen yhteistyön avulla opiskelijoille pystytään tarjoamaan enemmän mahdollisuuksia.
– Nuortemme ei tarvitse jatkossakaan lähteä laadukkaan koulutuksen perässä muualle, vaan päinvastoin, muualta halutaan enenevissä määrin tulla meille.
Yliopiston kasvaminen vaatii Niinimäen mukaan 5–10 vuoden määräaikaisen lisärahoituksen valtiolta. Sen saaminen on yksi tulevan rehtorikauden keskeisistä haasteista, mutta Niinimäki uskoo, että uuden hallituksen aikana asiaa saadaan eteepäin.
Niinimäen terveiset Oulun yliopistoon opiskelemaan haluaville: "Oulun yliopisto on huippuhyvä kouluttaja, jota arvostetaan työnantajien piirissä. Esimerkiksi Piilaaksossa on paljon Oulun yliopistosta valmistuneita. Meillä on hyvä yhteishenki ja hienot kampukset. Oulu on vireä ja upea luonnon keskellä oleva kaupunki, jossa on rento tunnelma ja todella paljon opiskelijoita. Oulun vetovoimaiset kansainväliset yritykset tarjoavat monipuolisia urapolkuja. "
Seppo Parkkila on anatomian professori Tampereen yliopistosta, jossa hän on toiminut myös tutkimuksesta vastaavana vararehtorina. Lisäksi Parkkila on aiemmin toiminut lääketieteellisen teknologian ja bioteknologian professorina.
Seppo Parkkilan mukaan Oulun yliopistossa yhdistyy hienolla tavalla moninainen koulutus ja tutkimus. Teknologia-alojen lisäksi yliopistolla on Parkkilan mukaan vahvoja tutkimusaloja, joihin se on profiloitunut. Hän nostaa yhdeksi esimerkiksi arktisen alueen tutkimuksen. Oulun yliopistolla on myös erityinen merkitys Pirkanmaan Vesilahdella asuvalle Parkkilalle, koska hän on suorittanut Oulussa kolme tutkintoa.
Hän kuvaa itseään yliopistotoiminnan uudistajaksi ja kehittäjäksi, joka tuo mukanaan verkostojen lisäksi uutta dynamiikkaa ja uusia ideoita. Hän pitää yliopistoa kehittyvän Oulun seudun moottorina, jonka toiminta ei saa keskittyä vain Pohjois-Suomeen.
– Tähtäin pitää olla paljon korkeammalla, kansainvälisesti arvostettuna tiedeyliopistona. Se on suunta, johon itse veisin Oulun yliopistoa.
Hentilän ja Niinimäen tavoin hän näkee yhteistyön ammattikorkeakoulun kanssa vain positiivisena asiana, joka tuo uusia mahdollisuuksia niin koulutukseen kuin tutkimukseenkin. Parkkila oli mukana Tampereella vastaavanlaisessa hankkeessa, joka toteutui tämän vuoden alussa.
Tulevan rehtorikauden keskeiset haasteet liittyvät Parkkilan mukaan rahoitukseen. Viime vuosina yliopistojen operatiivisen toiminnan rahoittaminen on ollut haasteellista hallituksen rahoitusleikkausten vuoksi.
Toinen haaste liittyy Parkkilan mukaan ulkoiseen rahoitukseen. Kilpailu ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi on yliopistojen välillä kovaa. Parkkilan mukaan kilpailussa menestyminen on välttämätöntä, jotta Oulun yliopistosta voidaan kehittää kansainvälisesti arvostettu tiedeyliopisto.
Parkkilan terveiset Oulun yliopistoon opiskelemaan haluaville: "Oulun yliopistosta saa monipuolisen koulutuksen. Opiskelija voi yhdistää eri tieteenalojen koulutustarjonnasta mielekkään kokonaisuuden, joka antaa hyvät valmiudet työelämään. Toivon, että opiskelija voi hyödyntää joustavasti myös ammattikorkeakoulun kursseja opiskelussaan. Oulun seutu on voimakkaasti kehittyvä talousalue ja Oulun yliopistosta saatu koulutus antaa hyvät mahdollisuudet löytää töitä tältä alueelta. Lisäksi Oulu on opiskelijakaupunki, jossa asuu paljon mukavia ihmisiä. "
Rehtorin tehtävässä tarvitaan kokemusta ja kykyä ymmärtää tiedemaailmaa
Oulun yliopiston hallitus on tyytyväinen hakijoiden laatuun. Hallituksen puheenjohtaja Risto Murron mukaan ilahduttavaa on, että tehtävä herätti kiinnostusta niin yliopiston sisä- kuin ulkopuolellakin.
–Hakijoissa on korostunut erityisesti kokemus ja kyvykkyys vaativan tiede- ja koulutusmaailman johtamiseen, Murto kertoo.
Toukokuun lopulla kuudesta hakijasta valittiin kolme jatkohaastatteluun. Haastattelujen jälkeen hallitus käsittelee rehtorin valintaa ensi keskiviikon kokouksessaan. Kokouksessa on tarkoitus tehdä valintapäätös alkuperäisen aikataulun mukaisesti.
Rehtorin tehtävä on Murron mukaan vaativa, koska siihen liittyy paljon sisäisiä ja ulkoisia vastuita. Rehtori luo sisäisesti yliopiston henkeä ja hyvää johtamiskulttuuria. Hän toimii yliopiston keulakuvana muulle yhteiskunnalle paikallisesti ja valtakunnallisesti.
Lisäksi tehtävässä korostuvat akateeminen uskottavuus ja kyky ymmärtää tiedeyhteisöä ja –maailmaa. Akateeminen uskottavuus rakentuu hakijan omasta akateemisesta taustasta, joka on Murron mukaan kaikilla hakijoilla vahva.
Rehtorin työnkuvaan vaikuttaa myös yliopiston yhteistyö Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyö ei suoranaisesti vaikuta rehtorin valintaan, mutta se lisää rehtorin tehtävän vaativuutta ja monipuolisuutta. Yliopisto omistaa yli puolet Oamkista, ja nykyinen rehtori on ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja. Murron mukaan yliopistolla ei tällä hetkellä ole suunnitelmia muuttaa tätä järjestelyä.
Helka-Liisa Hentilä
Syntynyt Helsingissä vuonna 1961
Kävi peruskoulun Helsingissä ja kirjoitti ylioppilaaksi Tikkurilan lukiosta.
Väitteli tekniikan tohtoriksi tukholmalaisesta Kungliga tekniska högskolanista vuonna 1993.
Perheeseen kuuluvat aviopuoliso ja kaksi täysi-ikäistä lasta.
Harrastaa liikuntaa eri muodoissa, kuten työmatkapyöräilyä sulan maan aikaan ja ratsastusta.
Motto: ”Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.” (Tove Jansson, Muumipappa ja meri)
Jouko Niinimäki
Syntynyt Oulussa vuonna 1966.
Kävi Kaukovainion ala-asteen ja Pohjankartanon yläasteen.
Kirjoitti ylioppilaaksi Oulun Normaalikoulun lukiosta
Valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1993 Oulun yliopistosta, josta väitteli tohtoriksi vuonna 1998.
Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi lasta.
Harrastaa monipuolista kuntoliikuntaa ja mökkeilyä perheen kanssa. Lukee mielellään aina, kun ehtii.
Motto: "Kun antaa jonkun asian eteen kaikkensa, ei tarvitse myöhemmin jossitella, että olisiko voinut tehdä enemmän."
Seppo Parkkila
Syntynyt Vihannissa vuonna 1966.
Suoritti peruskoulun ja lukion Vihannissa.
Valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1991 ja dosentiksi vuonna 1999 Oulun yliopistosta.
Väitteli tohtoriksi Oulun yliopistosta vuonna 1994.
Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme lasta, joista kaksi vanhinta asuu jo omillaan.
Harrastaa metsänhoitoa, marjanpoimintaa, pihatöitä sekä yhteiskunnallisia ja seurakunnallisia luottamustehtäviä.
Motto: " Eteenpäin."