Oulun yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että kirjosiepot oppivat monimutkaisia käsitteitä tiaisilta.
Tulokset viittaavat siihen, että oppiminen ja käsitteelliset mieltymykset voivat siirtyä myös rinnakkain elävien luonnonvaraisten eläinten välillä.
Konsepti- tai käsiteoppimista on pidetty pitkään vain ihmisten ominaispiirteenä. Sittemmin on osoitettu, että useat nisäkkäät, linnut, kalat ja hyönteiset oppivat käsitteitä ja käsityksiä. Nykytietämys käsiteoppimisesta on syntynyt pääasiassa laboratoriokokeista.
Aiemmin ei ole ollut varmuutta, ilmeneekö käsitteellistä oppimista sosiaalisen oppimisen avulla luonnonvaraisten lajien välillä.
Valtavirrasta poiketen Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa on käytetty tutkimuslajina vapaana luonnossa eläviä kirjosieppoja.
– Emme kouluttaneet sieppoja laisinkaan, vaan siepot tekivät pönttövalintansa täysin vapaasti, kertoo tutkimusryhmään kuulunut dosentti Olli Loukola Oulun yliopistosta tiedotteessa.
Tutkijat havaitsivat, että kun talitiaiset suosivat joko suuremmalla tai pienemmällä symbolilla merkittyä pesäpönttöä, kilpaileva laji kirjosiepot kopioivat tai hylkäävät tiaisten symbolikokomieltymyksiä riippuen sieppojen iästä ja koosta.
Siepot oppivat tiaisilta
Jo aiemmissa tutkimuksissa tutkijaryhmä on osoittanut luonnossa, että kirjosiepot käyttävät tiaisten munintamenestystä tehdessään omia pesäpaikkavalintoja.
Tutkimuksissa linnunpönttöjen suuaukkojen ympärille on kiinnitettynä eri muotoisia symboleita: kolmioita ja ympyröitä. Havaittiin, että siepot kopioivat symboleita, joita on menestyvien tiaisten eli paljon munineiden yksilöiden pöntöissä.
Vastaavasti siepot hylkäävät symboleita, joita on huonosti menestyvien tiaisten pöntöissä eli niiden, joilla on vain vähän munia pesässä.
– Uudessa tutkimuksessa tutkimme käyttävätkö kirjosiepot suhteellisia käsitteitä "isompi kuin" ja "pienempi kuin". Eli selvitimme oppivatko siepot monimutkaisempia käsitteitä toiselta lajilta, Loukola kertoo.
