Oulun yliopiston arkeologian ja historian tutkijat ovat ratkaisseet muinaistutkijoita yli 300 vuoden ajan askarruttaneen niin sanonut Käymäjärven kiven arvoituksen.
Pajalasta, Ruotsin Lapista löytyi 1600-luvun lopulla erikoinen kivi, jota pidettiin vuosisatojen ajan riimukivenä. Sitä käytettiin jopa todisteena siitä, että sivilisaation alkukoti oli sijannut Euroopan pohjoisreunalla.
Uusien tutkimusten mukaan kivi on osoittautunut luonnon muovaamaksi kalkkikivilohkareeksi. Pinnan kuviot ovat jälkiä erilaisista geologisista prosesseista, eivät riimukirjoitusta.
Tutkimus yhdistää geologian, arkeologian ja historian tutkimusmenetelmiä.
– Kyse ei kuitenkaan ole vain kivestä itsestään vaan siitä, miten pohjoisten alueiden merkitys esihistorian ja historian suurissa kertomuksissa on ymmärretty, Oulun yliopiston tutkimusryhmän johtaja, sanoo arkeologian professori Vesa-Pekka Herva.
Tutkijoiden mukaan pohjoinen on esiintynyt eurooppalaisten mielissä antiikin Kreikan ajoista lähtien tuntemattomana ja taianomaisena maana.
