Oulun yli­opis­ton tut­ki­ja: Il­man­saas­teet voivat vai­kut­taa kät­kyt­kuo­le­miin

Jouni Jaakkola oli mukana tutkimuksessa, jossa löydettiin yhteys kätkytkuolemien ja ilmateitse leviävien pienhiukkasten ja typpidioksidipitoisuuksien välillä.

Yli 200 kätkytkuolemaa kattava aineisto on koottu Isosta-Britanniasta. Suunnitelmissa on tehdä vastaava tutkimus Suomessa. Arkistokuva.
Yli 200 kätkytkuolemaa kattava aineisto on koottu Isosta-Britanniasta. Suunnitelmissa on tehdä vastaava tutkimus Suomessa. Arkistokuva.

Ilmansaasteiden ja kätkytkuolemien välillä voi olla yhteyttä. Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jonka Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola on tehnyt yhteistyökumppaneineen.

Tutkimuksessa löydettiin yhteys kätkytkuolemien ja ilmateitse leviävien pienhiukkasten ja typpidioksidipitoisuuksien välillä. Muilla ilmansaasteilla ei todettu olevan vaikutusta imeväisikäisten kuolleisuuteen.

Tutkijat keskittyivät ilmansaastepitoisuuksiin äkkikuolemaa edeltävinä päivinä. Kätkytkuolemien riski kasvoi kaksi päivää kohonneille typpidioksidipitoisuuksille altistumisen jälkeen. Ilman pienhiukkaspitoisuuksien kohonneet määrät näyttivät lisäävän äkkikuoleman riskiä jopa viisi päivää altistuksen jälkeen.

Yli 200 kätkytkuolemaa kattava aineisto on vuosilta 1996–2006. Se on koottu West Midlandsin alueelta Isosta-Britanniasta. Jaakkolan mukaan alueen ilmansaastepitoisuudet vastaavat Suomessa lähinnä pääkaupunkiseudun ilmansaastetilannetta.

Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksessa on suunnitteilla vastaava tutkimus suomalaisella aineistolla.

– Suomessa on kansainvälisesti ottaen alhaiset ilmansaastepitoisuudet, mutta kylmä sää saattaa lisätä ilmansaasteiden haittavaikutuksia, Jaakkola toteaa.

Jaakkola käynnisti tutkimushankkeen toimiessaan professorina ja tutkimuslaitoksen johtajana Birminghamin yliopistossa.

Ilmoita asiavirheestä