Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki ehdottaa, että paikallisen elinvoiman lisäämiseksi pyrittäisiin saamaan valtiolta lisärahoitusta koulutukseen Oulussa.
Turun seutu sai äskettäin valtion lisätalousarviossa noin 20 miljoonan euron arvoisen potin. Määrärahalla on tarkoitus vahvistaa korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta.
Niinimäen mukaan hallituksen puoliväliriihessä oli hyviä merkkejä siitä, että tutkimusta ja koulutusta arvostetaan.
– Ymmärretään, että Suomen kaltaiselle maalle on aivan ratkaiseva asia, että on tarjolla niin koulutettua porukkaa, että he pystyvät luomaan korkean lisäarvon työpaikkoja. Vain sellaisen kehityksen kautta hyvinvointiyhteiskunta pysyy kasassa.
Jos Oululla ei ole tutkimuksessa ja koulutuksessa tarpeeksi vetovoimaa, se vähentää innovaatioiden määrää. Se haittaa Pohjois-Suomessa toimivien yritysten mahdollisuuksia saada työvoimaa ja investointeja ja siten koko pohjoisen alueen kasvua.
Etelän yliopistoista valmistuneita on yhä työlästä saada töihin pohjoiseen.
Koulutuksen erillisrahoitus on ohittanut Oulun
Hallitus esittää vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa noin 20 miljoonan euron lisärahoitusta Turkuun tekniikan alan yhteistyöyliopistoa ja ammattikorkeakoulun tutkintomäärien nostamista varten. Ammatillista koulutusta kehitetään myös.
Vuosina 2013–2016 Aalto-yliopistoon sijoitettiin 80 miljoonaa euroa vuodessa valtion rahaa toiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen. Valtio myös pääomitti Aalto-yliopistoa 500 miljoonalla eurolla.
Tampere saa tukea noin 40 miljoonaa euroa korkeakoulun ja ammattikorkeakoulun yhdistymiseen liittyen.
Oulun yliopistoon on saatu äskettäin takaisin rakentamistekniikan opetus, mutta lisää rahaa siihen ei saatu valtiolta ollenkaan.
Erillisrahoitus hyödyttää yliopistoja myös epäsuorasti tuloksenteossa, jonka perusteella ne saavat valtion rahoitusta. Siis ne korkeakoulupaikkakunnat, jotka ovat saaneet valtiolta lisärahoitusta normirahoituksen lisäksi, saavat kilpailuetua muihin verrattuna.