Asunto Oy Oulun Ritaniitty. Temotek Oy. Arkkitehtitoimisto Juhani Romppainen Oy. Asunto B3, 2h+kk+s, 45 neliötä. Vh. 124 500 euroa.
Oulun Ritaharjuun, Talatien varrelle, on rakennettu kohta vuoden verran kolmen taloyhtiön kokonaisuutta. Pihaa rytmittävien ja rajaavien autokatosten lisäksi kokonaisuus koostuu kolmesta nelikerroksisesta kerrostalosta sekä kolmesta kaksikerroksisesta luhtitalosta.
Kerrostalot muodostavat muurimaisen aluejulkisivun moottoritien suuntaan, kun taas peräpohjalaisen maatalon kokoiset luhtitalot linkittävät korttelin mittakaavallisesti Ritaharjun pientalovaltaiseen sisäosaan.
Nostokurjet kohoavat vielä rakennustyömaan yllä, mutta kokonaisuus hahmottuu jo hyvin. Talojen väliin jää mukava kaikkien yhtiöiden yhteinen piha-alue, johon on varattu tilaa leikille ja oleskelulle. Kerrostalot varjostanevat illan viimeiset auringonsäteet pois pihalta, mutta päivällä piha on varsin aurinkoinen.
Tämän yhtiön kerrostalo-osaa on tällä palstalla käsitelty jo aiemmin, nyt otetaan tarkempaan tarkasteluun luhtitalo.
Luhtitalossa on yhteensä kuusi 45–46-neliöistä kaksiota. Toisen kerroksen asunnoilla on parvekkeet, kun taas maantasokerroksen kaksioiden erikoisuutena on terassi, josta pääsee suoraan yhteispihasta istutuksin rajatulle omalle, hyvän kokoiselle piha-alueelle.
Lounaaseen suuntautuvat parvekkeet ja terassit on mahdollista lasittaa, mikä mahdollistaa näiden tilojen käyttämisen sisätilojen jatkeena etenkin lämpiminä vuodenaikoina.
Arkkitehtuuriltaan luhtitalot ovat kaksijakoisia. Talatien ja luhtikäytävän puoli rakennuksesta on todella onnistunut. Luhtikäytävää rajaavaa seinää on avattu lattiasta kattoon ulottuvilla aukoilla, joiden alareunassa on pelkistetty lasinen kaide.
Julkisivusommitelma on järjestelmällinen ja harmoninen, viitaten nykyaikaisella otteella peräpohjalaiseen perinnerakentamiseen. Tumma harjakatto ja punamullan sävyinen puuverhous vahvistavat positiivista mielleyhtymää. Kolme samanlaista taloa peräkkäin Talatien varressa tekevät myös katutilasta miellyttävän.
Sisäpihan puolella arkkitehtuuri ei valitettavasti ole aivan yhtä onnistunutta. Pohjalaistalon selkeä rakennusmassa hieman häviää, kun parvekkeet ulkonevat rakennuksen päämassasta.
Myös parvekkeiden taustaseinän verhous on tarpeettomasti muuta taloa vaaleampi. Toimiva resepti olisi ollut ulottaa parvekevyöhyke koko talon pituiseksi, ja samalla käsitellä parvekejulkisivu samalla järjestelmällisellä otteella kuin kadun puolikin, jolloin rakennusmassa olisi ollut selkeämpi ja kokonaisuus pelkistetympi.
Kun siirrytään arvioitavaan asuntoon, joka on maantasokerroksen keskimmäinen, ei pohja tuota yllätyksiä. Luhtitalon kaksiota ei ole yleensä mahdollista piirtää kovin monella tavalla. Keittiö ja pesutilat jäävät luhdin puolelle, jonne ei paloteknisistä syistä saa avata suuria ikkunoita. Oleskelutilat ja makuuhuone taas sijaitsevat toisella ulkoseinällä.
Tässä talossa runkosyvyys on kuitenkin maltillinen, mikä on hyvä asia luonnonvalon saannin kannalta. Pieni tuuletusikkuna keittiössä ei anna paljoa valoa, mutta olohuoneen ikkunoista näkyy kuitenkin ulos. Löylyhuoneen tuuletusikkuna on myös mukava lisä, jota ei usein löydy kerrostaloasunnoista.
Kaiken kaikkiaan kyseessä on mukava punainen tupa – perunamaa ei tosin kuulu kauppaan.