Pääkirjoitus

Oulun ra­ken­ta­mi­nen kaipaa ripeitä liik­keel­le­läh­tö­jä – kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki uhkaa jä­mäh­tää tällä menolla kes­ken­eräi­sek­si työ­maak­si

Oulun rakentamisessa eletään murrosvaihetta. Kaupungista on purettu monia julkisia rakennuksia ja samaan aikaan rakennetaan tai suunnitellaan isoja kaupunkikuvaa muuttavia kohteita.

Katseet kohdistuvat asemanseudulle Raksilaan sekä torille. Tornihotellin rakentaminen Vänmanninsaarella pääkirjaston kupeessa saattaa alkaa tänä kesänä. Sirorakenteiseksi kuvattu tornihotelli voisi valmistua 2026, jolloin Oulu Euroopan kulttuuripääkaupunkina tarvitsee lisää hotellien petipaikkoja.

Vänmanninsaareen pääkirjaston viereen kaavaillun Tornihotellin näköalaravintolasta aukeaisivat näkymät Oulujoen suistoon. Myös meri näkyy horisontissa.
Vänmanninsaareen pääkirjaston viereen kaavaillun Tornihotellin näköalaravintolasta aukeaisivat näkymät Oulujoen suistoon. Myös meri näkyy horisontissa.
Kuva: Jarmo Kontiainen/Arkisto

Asemakeskus sekä elämysareena Raksilassa ovat Oulun kärkihankkeita lähivuosien rakentamisessa. Kaupunki hankki äskettäin niitä varten maa-alueet. Oulun poliittiset ryhmittymät kannattavat asemakeskusta yksimielisesti. Kaupunki on myös sitoutunut osallistumaan 50 miljoonalla eurolla areenaan, josta halutaan kansainvälisen tason paikka urheilu-, kulttuuri- ja konferenssitapahtumille.

Asemakeskus ja areena eivät ehdi valmiiksi vuoteen 2026 mennessä, sillä niin hitaasti niitä valmistelevat päätökset ovat edenneet.

Raksilassa alkanee silti tapahtua lähivuosina. Kaupunki aikoo myös purkaa vanhan uimahallin ja rakentaa tilalle vesiliikuntakeskuksen. Kaupan keskusliikkeiden puolestaan odotetaan rakentavan alueen marketit uusiksi.

Suunnitelmien valossa Oulun keskustan valtuustoryhmän aloite Kivisydämen pysäköintitilan louhimisesta isommaksi Raksilan suuntaan kuulostaa rohkealta. Oulun ydinkeskusta ja samoin Raksila ovat ahtaita nykyisille automäärille, joten pysäköintiä maan alle olisi perusteltua rakentaa lisää.

Nostokurjet maisemassa kertovat elinvoimasta. Useat julkiset rakennushankkeet näyttävät viivästyvän Oulussa. Yksituumaisuus kaupungin imagoon vaikuttavassa keskustan rakentamisessa rakoilee vuodesta toiseen.

Pahimmillaan Euroopan kulttuuripääkaupunki esittäytyy keskeneräisenä rakennustyömaana, jos isoja kulttuuriin ja tapahtumiin liittyviä rakennuskohteita ei saada valmiiksi. Vuosi 2026 ei toki tarkoita yhtä taidetapahtumien rypästä, vaan kulttuuripääkaupungin tulee tarjota myös ennen ja jälkeen määrävuotta sellaista kulttuuria, joka lisää hyvinvointia ihmisten arjessa pysyvästi.

Kaavoitus sekä rakentamista säätelevä valta kuuluvat kunnallisessa demokratiassa poliitikoille. Ennen päätöksiä tulee huolehtia kuntalaisten osallistamisesta kaupunkisuunnitteluun, jotta ihmiset kokevat saavansa vaikuttaa siihen, miten heidän asuinympäristöään rakennetaan.

Samalla on muistettava, että sujuva päätöksenteko helpottaa yrityksiä sijoittamaan isoihin hankkeisiin. Kaupungin rooliin kuuluu luoda ripeästi edellytykset sille, että yksityinen liike-elämä kiinnostuisi pohjoisesta Oulusta, jonka kasvava väkiluku luo kyllä tarvetta ja edellytyksiä uuden rakentamiseen.