Vänmanninsaaren kulttuurikeskus on odottanut Oulun teatterin ja kaupunginkirjaston edustalle suunniteltua, kaupunkikuvallisen sommitelman kruunuksi ja kolmanneksi elementiksi nousevaa, ennennäkemättömiin korkeuksiin kurottavaa taivaanraapijaa jo aina villiltä ja vapaalta 1960-luvulta lähtien.
Korkeudeltaan asemakaavan mahdollistama, peräti 22-kerroksinen maamerkkirakennus on poikkeuksellisen merkittävä, Torinrannan alueen ja koko Oulun kaupungin imagon kannalta keskeisen rakennushanke, jota vielä 80-luvulla ankarasti kritisoitiin sekä arkkitehtipiireissä että suuren yleisön keskuudessa, jolloin pienimittakaavaisuus ja maanläheisyys oli vallalla niin kaupunkisuunnittelussa kuin rakennussuunnittelussa.
Ajat ovat muuttuneet – nyt maailmalla ja myös Pohjois-Suomessa puhaltavat uudet tuulet ja voimakkaat nousuvirtaukset. Kaupungistumisen ja keskusta-asumisen uuden tulemisen ohella vahvana megatrendinä on myös korkea rakentaminen, josta on jo saatu muutamia esimerkkejä myös Ouluun – aiempaa korkeampia, vähintään 12-kerroksisia kerrostaloja on noussut viime vuosina Toppilansalmen rantaan ja Oulujokivarteen, sekä muutama myös radan varteen – ja lisää on suunnitteilla.
Vänmanninsaaren tornitalohanke on sijainniltaan ja näkyvyydeltään keskeinen kaupunkikuvan ja koko kaupungin imagon kannalta ja sellaisena arkkitehdeille tavattoman mielenkiintoinen sekä ilman muuta oululaisittain poikkeuksellisen vaativa suunnittelutehtävä. Riippumatta siitä, mitä käyttötarkoitusta tuleva tornitalo aikanaan palvelee, on sillä poikkeuksellisen näkyvän sijaintinsa ja korkeutensa kautta varsin oleellinen rooli koko kaupungin silhuetissa sitä hallitsevana merellisenä tunnuksena.
Vänmanninsaaren täydennysrakentamisen ohella vireillä on myös kolme muuta ajankohtaista ja yhtä lailla keskustan ja Torinrannan alueen kehittämisen, viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden kannalta merkittävää hanketta; Oulun uusi taide- ja tiedekeskus Luuppi, Oulun Allas Sea Pool sekä Torihotelli.
Nämä hankkeet liittyvät myös toisiinsa osana suurempaa kuvaa ja palapeliä, koska parhaat julkisuudessa esillä olleet sijoituspaikat Luupille ovat nimenomaan Torinranta, jossa Luuppi sijoittuisi luontevasti keskeiselle paikalle ja täydentäisi osaltaan oivallisella tavalla kaupunginteatterin ja kaupunginkirjaston kulttuurikeidasta. Toisena, hyvin saavutettavana sijoituspaikkana Luupille on kaavailtu Asemakeskuksen seutua.
Maailmalla on myös monia hienoja esimerkkejä siitä, ettei taidemuseon tai tiedekeskuksen tarvitse suinkaan sijaita kaupungin ytimessä ollakseen vetovoimainen; esimerkkinä vaikkapa Vantaan tiedekeskus Heureka sekä Kööpenhaminan pohjoispuolella sijaitseva maailmankuulu taidemuseo Louisiana, joihin molempiin on pääkaupungista alle puolen tunnin junamatka.
Luovia, rohkeita ja ennakkoluulottomia vaihtoehtoja on hyvä tuoda tässä vaiheessa myös Oulussa esille ja pohdittavaksi, kun näiden keskeisten kulttuuritoimintojen uutta, otollista sijoituspaikkaa haetaan. Paras keino löytää ja tuottaa keskeisille kulttuurihankkeille parhaat toteutusideat ja -ratkaisut on järjestää arkkitehtuurikilpailu.
Löytyisikö Oulusta kenties Helsingin Kaapelitehtaan kaltaista muusta käytöstä vapautuvaa kiinteistöä, johon kaikki Luupille tarvittavat uudet tilat voitaisiin keskittää jopa huomattavasti uudisrakentamista edullisemmin?
Idyllisestä ja hyvin saavutettavissa olevasta, taiteilijoiden suosimasta Pikisaaresta vapautuvat OSAO:n kulttuuriopetusta palvelleet rakennukset tiloineen saattaisivat olla myös yksi harkinnan arvoinen sijoituspaikka Luupille uudisrakennuksen sijaan - vaikkapa taidemuseolle, mikäli tiedekeskukselle löytyisi luonteva paikka Torinrannasta – tai toisin päin. Nämä vaihtoehtoiset sijoituspaikat tuleekin ottaa huomioon näitä keskeisiä toimintoja ja alueita suunniteltaessa ja ratkaista hallitusti osana laajempaa kokonaisuutta.
Taide- ja tiedekeskushanke on myös varsin keskeinen osa Oulun kulttuuripääkaupunki-projektia, joka oikein sijoitettuna sekä hyvin toteutettuna lisää osaltaan merkittävällä tavalla kaupungin kiinnostavuutta, tunnettavuutta sekä vetovoimaisuutta – ja sitä kautta hanke tuo myös kaupungille nostetta sekä suoria ja välillisiä tuloja.
Vireillä olevat uudet hankkeet rakentavat toteutuessaan vahvaa pohjoisen arkkitehtuuri- ja kulttuurikaupungin brändiä, imagoa sekä imua – niin Oulun asukkaiden yhteiseksi iloksi ja ylpeydeksi kuin matkailijoiden vetonaulaksi, joten niille on erinomaisen hyvä syy toivottaa tasapuolisesti vankkaa myötätuulta.
Toivottavasti myös Oulun vierasvenesatamalle saadaan järjestettyä pian kunnolliset puitteet siihen oleellisesti liittyvine polttoaine- sekä muine oheispalveluineen, sillä tällä hetkellä muutoin hieno merikylpyhanke heikentää oleellisesti vierasveneilijöiden tilannetta.
Janne Rajala on Oulun kaupunginarkkitehti.