Säästötoimet: Mitä ti­loil­le käy, kun il­mas­toin­ti sul­je­taan yöksi? Ky­syim­me oleel­li­sia ky­sy­myk­siä Oulun sääs­tö­toi­mis­ta

Kalakauppa: Nor­ja­lai­nen lohi ei ole niin kal­lis­ta kuin ihmiset ku­vit­te­le­vat

Taide: Elisa Her­net­kos­ken Vul­va-sar­ja syntyi van­hois­ta pos­ti­mer­keis­tä

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Tilaajille

Ou­lu­lais­tut­ki­ja Jani Sinokin mie­les­tä Teemu Kes­ki­sar­jan väit­teet n-sa­nas­ta ovat vir­heel­li­siä ja edus­ta­vat val­koi­sen miehen iden­ti­teet­ti­po­li­tiik­kaa

Kuvassa Teemu Keskisarja. Historioitsija. Suomen Historia. Viipuri. Luennoitsija. Kolumnisti. Helsinki 28 Toukokuu 2020. COM.PIC / MAURI RATILAINEN
Kuva: Mauri Ratilainen Mauri Ratilainen

Provokatiivisista lausunnoistaan tunnettu kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) käytti eduskunnassa torstaina n-sanaa. Iltalehden haastattelussa hän esitti, että sanalla ei olisi Suomen historiassa kielteistä painolastia.

Rasismia tutkineen oululaisen filosofian tutkijan Jani Sinokin mielestä Keskisarjan väite on virheellinen myös kielifilosofian näkökulmasta.

Sinokki muistuttaa, että n-sanaa on 60-luvulle asti opetettu kansakoulunoppikirjoissakin nimenä tietylle väestöryhmälle. Kyseessä olevan rotuteorian mukaan näin nimetyllä ihmisryhmällä on esimerkiksi taipumuksia fyysisen työn tekemiseen, muttei älyllisiin ponnisteluihin.

– N-sanan merkitys kieliyhteisössämme määräytyy sen historiallisen rotuteorian puitteissa, jossa tuo sana on määritelty ja jonka käsitteistöön se kuuluu, Sinokki kertoo.

Tämä siitäkin huolimatta, vaikka teoreettisesti oletettaisiin, että suurin osa ihmisistä ei käytä eikä ole käyttänyt sanaa tahallaan loukkaamiseen, eikä tunnista sen painolastia.

Sinokin mukaan henkilö, joka ei tunne tai ymmärrä tai halua huomioida n-sanan historiallisen merkityksen antavaa teoriaa tulee silti nojanneeksi historialliseen rasistiseen teoriaan, halusi tai ei.

Jatka lukemista vain _eurolla_

Tutustu kuukauden ajan, voit peruuttaa milloin vain.