Viisi vuotta sitten Niko ja Hanna Lehdon perheeseen syntyi Vilja-tyttö. Vajaat kaksi vuotta sitten syntyi Niila.
– Olin 22-vuotias, kun Vilja syntyi. Olin juuri aloittanut yliopisto-opinnot ja oltiin muutettu Hannan kanssa yhdessä Ouluun, Niko kertoo.
Seurustelu oli alkanut 16-vuotiaana. Hanna on kotoisin Sallasta, mutta hän ja Tyrnävällä asunut Niko kohtasivat toisensa Oulussa. Yhteistä asumista oli takana muutama vuosi, kun perhe alkoi kasvaa. Hanna oli aloittanut opiskelun puheterapeutiksi vuotta aikaisemmin.
– Opiskeltiin koko ajan, vaikka Vilja syntyi. Alettiin käydä luennoilla vuorotellen. Pakolliset luennot menivät tosi hyvin yhteen, Hanna huomauttaa. Opintojen suorittaminen ei ollut vaikeaa, vaan niissä oli paljon jouston varaa.
– Loppuopinnoista aloin käydä töissä ja opiskelin yhtä aikaa. Olen käynyt töissä kolme vuotta, Niko sanoo.
Hän mainitsee, että itse asiassa silloin oli enemmän aikaa perheen kanssa kuin nyt, kun molemmat ovat työelämässä. He tekevät lyhennettyä työaikaa.
– Vuorokaudesta loppuu tunnit kesken. Tehtiin tämä ratkaisu, koska halutaan viettää aikaa perheen kanssa ja halutaan harrastaa. Arkipäivä on täynnä aktiviteetteja.
Nikolle on ollut selvää, että hän haluaa perheen ja jatkaa sukua. Selvää on ollut, että lapsia tehdään ajoissa. Mallina ovat olleet omat myös vanhemmat. Hän itse ei tule kuitenkaan erityisen isosta perheestä, eikä Hannan ja Nikon lapsilla ole vielä serkkuja.
– Lapset tuovat elämään sisältöä ja merkitystä. En koe toivottomuutta tai että Suomessa olisi ongelma tehdä lapsia, Niko toteaa.
Isän rooliin meneminen ei ollut ennalta selvä. Niko kertoo, että lasten tuomaan muutokseen on oppinut vähitellen ja vieläkin oppii jatkuvasti. Hän sanoo, että aina tulee uudenlaisia tilanteita ja että toinen lapsi toi kiireitä lisää.
– Kahden lapsen kanssa on ollut enemmän perheolo. Kun Niila kasvaa, lapsilla alkaa olla yhteisiä leikkejä ja seuraa toisistaan.
Lue tämä juttu kokonaan ja muut Kalen! jutut näköislehdestä. Kale! on Kalevan letkeä lehti kaupunkilaiselle.