Ou­lu­lais­edus­ta­ja Sark­ki­nen: Ensi kevään vaa­leis­ta on tehtävä il­mas­to­vaa­lit – "Ar­vo­kes­kus­te­lu on käytävä nyt"

Tänään julkaistun kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin varoittaa vakavista seurauksista, jos ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei tehdä nykyistä enemmän. Raportti vaatii rajuja ja nopeita toimia.

Hanna Sarkkinen kertoo pj-aikeistaan; Hanna Sarkkinen kertoo pj-aikeistaan;
Hanna Sarkkinen kertoo pj-aikeistaan; Hanna Sarkkinen kertoo pj-aikeistaan;
Kuva: Peura Pekka

Tänään julkaistun kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan nykyiset ja suunnitellut toimet eivät ole riittäviä lämpötilan nousun rajoittamiseksi tavoiteltuun 1,5 asteeseen.

Raportti vaatii rajuja ja nopeita toimia, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajata 1,5 asteeseen kuluvan vuosisadan aikana. Esimerkiksi ympäristöjärjestö WWF antaa risuja EU:lle ja sanoo, ettei EU:n lupaus leikata päästöjä vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ei riitä alkuunkaan, jos ilmaston lämpeneminen aiotaan rajata 1,5 asteeseen.

Vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen vaatii, että ensi kevään eduskuntavaaleista on tehtävä ilmastovaalit.

– Arvokeskustelu on käytävä nyt, kun ilmastonmuutoksen hillitseminen elinkelpoiselle tasolle vielä on mahdollista, kunhan vain toimeen tartutaan heti, Sarkkinen sanoo. 

Oululaisedustajille eriävät näkemykset

Puolueensa varapuheenjohtaja Sarkkinen vaatii yritystukiremonttia, jossa ympäristölle haitallisista tuista luovutaan ja tuet ohjataan kestäviin ja tuotantoa uudistaviin kohteisiin. 

– Kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan eivät mahdu fossiilituet. Olemme esittäneet, että ympäristölle haitallisia tukia leikattaisiin parilla sadalla miljoonalla nyt heti, ja ensi vaalikaudella voitaisiin päästä noin puolen miljardin suuruusluokkaan. Lisäksi tarvitaan koko vero- ja tukijärjestelmän kestävyysmuutos, eikä voi unohtaa sitovaa ilmastosääntelyä ja ihmisten henkilökohtaisia valintoja. Nyt tarvitaan meitä jokaista, Sarkkinen sanoo.

Oululaisten kansanedustajien näkemykset asiasta eivät mene täysin yksiin. Viime viikolla perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ilmaisi huolensa siitä, että päästörajoitustavoitteet ajavat yrityksiä ja teollisuutta pois Suomesta. Immosen mielestä päästötavoitteet uhkaavat olla liiankin kunnianhimoisia.

– Suomalainen työ on todellinen ekoteko. Jos esimerkiksi energiaintensiivisten alojen tukia puretaan liikaa, alat muuttavat pois Suomesta. Tämä “hiilivuoto” tarkoittaa sitä, että teollisuus karkaa maihin, joissa ympäristökysymyksiä ei koeta kovin merkittäviksi, Immonen totesi.

"Hyvinvointivaltioon verrattava tehtävä"

Vasemmistoliiton mielestä ilmastonmuutoksen hillintä on hyvinvointivaltion rakentamiseen verrattava tehtävä, joka vaatii koko yhteiskunnan osallistumista.

Vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Silvia Modig nostaa esiin ilmastonmuutoksen luonnontieteellisen perustan. Päästövähennysten lisäksi on hänen mukaansa tarkasteltava poistoja eli hiilinielujen kokoa.

– Olennaista on kokonaisvaikutukset ilmakehään. Rajutkaan päästövähennykset eivät riitä, mikäli ei samalla voimakkaasti kasvateta hiilinieluja eli Suomen metsiin, soihin ja maaperään sitoutuneen hiilen määrää. IPCC:n raportti osoittaa, että Suomen on tavoiteltava nettohiilinegatiivisuutta jo 2030-luvulla, eli hiilinielujen koon pitäisi silloin ylittää päästöjen määrä, Modig sanoo.

Ilmoita asiavirheestä