HENKIRIKOKSET: Man­ner­hei­min­puis­ton taposta syyte

Asuminen: Vuokrat nou­si­vat Oulussa pää­kau­pun­ki­seu­tua no­peam­min

Ou­lu­lai­nen Vil­le-Valt­te­ri Visuri ryhtyi esi­merk­ki­hen­ki­lök­si, kuinka hii­li­ja­lan­jäl­keä voi ke­ven­tää kes­tä­väl­le tasolle – "Silmiä avaava hanke"

Oulu
-
Kuva: Pekka Kallasaari

Oululainen Ville-Valtteri Visuri on viime aikoina kiinnittänyt erityistä huomiota elämäntapojensa hiilijalanjälkeen. Motivaattorina elämäntapojen tarkastelulle on toiminut Oulun, Tampereen ja Lahden kaupunkien yhteinen hanke, jossa selvitetään kuinka saavuttaa 1,5 asteen ilmastotavoite. Hanketta toteuttavat yhteistyössä kaupunkien kanssa Sitra, Demos Helsinki ja D-mat.

1,5 asteen ilmastotavoite tarkoittaa sitä, että yksilöiden yhteenlaskettu hiilijalanjälki ei ylitä sellaista rajaa, joka vaikuttaisi ilmaston lämpenemiseen yli 1,5 asteen esiteolliseen aikaan nähden. Kyseessä on Pariisin ilmastosopimuksen tavoite. Tason saavuttamiseksi keskivertosuomalaisen on pienennettävä hiilijalanjälkeään neljäsosaan nykyisestä.

Visurin lisäksi hankkeeseen on värvätty yksitoista muuta esimerkkihenkilöä kolmesta kaupungista. Oulusta esimerkkihenkilöitä on mukana neljä.

– Esimieheni yliopistolla ehdotti minua mukaan tähän ja ilman muuta suostuin. Työskentelen hiilidioksidipäästöjen parissa, joten siinäkin mielessä tämä oli kiinnostava harjoitus, Visuri sanoo.

Visuri työskentelee tutkimus- ja kehityspäällikkönä Outokumpu Stainless Oy:ssä ja vastaa teräksenvalmistuksen mallinnukseen liittyvästä tutkimustoiminnasta. Tämän lisäksi hän toimii osa-aikaisesti yliopistotutkijana ja prosessimetallurgian dosenttina Oulun yliopistolla.

Tolkuton lähtötaso

Kolmen kaupungin hanke käynnistyi esimerkkihenkilöille järjestettävällä työpajalla, jossa laskettiin kunkin osallistujan hiilijalanjäljen lähtötaso ja luotiin elämäntapojen muutospolut, joiden avulla saadaan hiilijalanjäljet kestävälle tasolle.

Visurin kuluvan vuoden hiilijalanjäljeksi paljastui reilut 12 tonnia.

– Se kuulostaa aivan tolkuttoman paljolta. Olen tätä insinöörismielisenä pyöritellyt Excelissä, että voiko tämä edes pitää paikkansa, Visuri sanoo.

Suurin kuorma kaksin kerrostalokolmiossa puolisonsa kanssa asuvan Visurin arjessa tulee lentämisestä sekä yksityisautoilusta.

– Teemme molemmat töitä kahdella paikkakunnalla, joten autolla tulee liikuttua aika runsaasti. Lomalle olemme tähän saakka lentäneet suunnilleen kerran vuodessa, työmatkalentoja tiheämpään, Visuri kertoo.

Suurimpia korjausliikkeitä on siis tehtävissä liikkumisessa.

– Koronatilanne on osaltaan korjannut tilannetta, sillä enää jokaisessa palaverissa ja tiedekonferenssissa ei tarvitse olla livenä paikalla. Lentäminen on jo vähentynyt ja jatkossa pyrimme vähentämään sitä entisestään. Olin esimerkiksi vastikään työmatkalla Saksassa ja valitsin Oulu–Helsinki -välille junan, kun ennen olisin lentänyt.

Autoilun vähentämisen Visuri näkee suurempana haasteena.

– Luovuimme juuri toisesta autostamme, mutta autoilun suhteen juuri enempää ei ole tällä hetkellä tehtävissä, sillä asumme kahdella paikkakunnalla eikä työpaikalle ole aina sujuvaa julkista liikennettä. Kaupungin sisäiset matkat olemme tähänkin saakka pääasiassa pyöräilleet.

Pidemmän tähtäimen suunnitelmissa on diesel-auton vaihtaminen sähköautoon.

– Uuden auton hankkiminen ei ole nopean arvon aleneman vuoksi järkevää, ja käytettyjä sähköautoja ei markkinoilla juuri ole. Auton vaihto ei siis tässä hetkessä ole tarkoituksenmukaista, mutta ehkä parin vuoden päästä tilanne on toinen.

Liikkumisen lisäksi Visurin taloudessa on tarkasteltu myös energiankäyttöä.

– Esimerkiksi huonelämpötilan laskeminen poissa ollessamme, lamppujen vaihtaminen LED-lamppuihin ja valojen poltto säästeliäästi ovat nekin pieniä askelia oikeaan suuntaan, Visuri sanoo.

Hankkeen tiimoilta Visurin taloudessa on lisätty kasvisruuan määrää ja korvattu tuotantoeläinten lihaa osin riistalla.

Myös talouden kulutus- ja kierrätystottumuksia on tarkasteltu.

– Kulutuksemme on ollut ennestäänkin pientä, mutta kierrätyksessä on tehty korjausliikkeitä. En esimerkiksi enää pistä reikäisiä sukkia roskiin, vaan tekstiilijätteeseen.

Pelkkä pyöräily ei riitä

– Onhan tämä ollut silmiä avaava hanke, mistä oma hiilijalanjälki koostuu ja miten sitä voi pienentää. Ei siihen tarvita kovin suuria ponnisteluja, Visuri summaa.

Edellä mainituilla toimenpiteillä Visurin hiilijalanjälki kevenee vuoteen 2030 mennessä alle puoleen eli 5,8 tonniin.

– Tulemme julkaisemaan hankkeen lopulliset tulokset marraskuun alussa. Nyt voimme kuitenkin jo nähdä, että 1,5 asteen ilmastotavoitteen mukaisesti voi elää suomalaisilla kaupunkilaisilla elämäntavoilla, kertoo Otso Sillanaukee hanketta vetävästä ajatushautomo Demos Helsingistä.

– Me tarvitsemme ilmastotavoitteiden saavuttamiseen kuntalaisten apua. On kiinnostavaa nähdä, miten helppoa tai vaikeaa Oulussa on eri lähtökohdista elää kestävästi, kommentoi puolestaan ympäristöjohtaja Leena Tuuri Oulun kaupungilta.

Koko hankkeen perimmäisenä tavoitteena on vastata elokuun alussa julkaistun hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n esittämään haasteeseen: suomalaistenkin hiilijalanjälkien täytyy laskea radikaalisti.

– Tarvitsemme uusia näkökulmia ja työkaluja ilmastotyöhön. Meidät tunnetaan kansainvälisestikin pyöräilykaupunkina, mutta se ei yksin riitä, Tuuri toteaa.