Suomen menestyneimpiin raviohjastajiin kuuluva Antti Teivainen, 65, on saanut syytteen eläinsuojelurikoksesta. Syyte koskee ravihevosen kohtelua kilpailutilanteessa.
Syyttäjä Annukka Juntunen kertoi torstaina STT:lle, että epäilty rikos liittyy raveihin ja se on tapahtunut Espoossa helmi–toukokuussa 2023. Espoossa sijaitsee Vermon ravirata.
Juntunen ei halunnut tarkemmin kommentoida syytteen sisältöä ennen kuin se tulee aikanaan julkiseksi käräjäoikeuden käsittelyssä. Hän kertoi kuitenkin, että epäilty on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. STT ei torstaina tavoittanut Teivaista kommentoimaan asiaa.
STT:n tietojen mukaan poliisi on tutkinut Teivaisen toimintaa useissa Vermossa järjestetyissä raveissa. Teivainen on saanut tapauksista myös rangaistuksia kilpailujen tuomaristoilta. Ne ovat olleet sakkoja ja muutaman päivän mittaisia kilpailukieltoja.
Kyse on ollut muun muassa ajovitsan tai ohjien sääntöjen vastaisesta käytöstä. Hippoksen sääntöjen mukaan kielletyksi katsotaan esimerkiksi, jos ohjastaja käyttää ajovitsaa tai ohjia yli sääntöjen mukaisen määrän, joka on noin viisi kertaa.
Hippoksen tilastojen mukaan Teivainen ohjasti kilpaa vuonna 2023 yhteensä 1 042 lähdössä. Hänen voittosummansa tuona vuonna oli yli 821 000 euroa. Teivainen on syntynyt ja kasvanut Oulussa.
Eläinsuojelurikoksesta voidaan tuomita sakkoja tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Syyte käsitellään aikanaan Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
Rikosilmoituksen Teivaisesta teki SEY Suomen eläinsuojelu -järjestö. Järjestön erityisasiantuntija Toni Lahtisen mukaan järjestö oli saanut tietoja, joiden mukaan Teivaista olisi syytä epäillä hevosten kaltoinkohtelusta.
Laajemmin ottaen järjestö haluaa, että tuomioistuintasolla otetaan kantaa ravihevosten kohteluun ja siihen, miten eläinsuojelusäännöksiä sovelletaan ravikilpailuissa.
– Ei ole mitenkään harvinaista, että nimenomaan eläinsuojeluasioissa lakia ei sovelleta kaikilla eläinlajeilla ja kaikissa eläinasioissa niin kuin lainsäätäjä on tahtonut. Syystä tai toisesta on muodostunut erilaisia maan tapoja, jotka eivät ole linjassa lain kanssa, eivätkä ne muutenkaan sovi enää yleiseen oikeuskäsitykseen oikeasta ja väärästä, Lahtinen sanoi STT:lle.
Lahtisen mukaan keskeistä on kärsimyksen ja kivun aiheuttamisen tarpeettomuuden käsite.
– Onko tarpeen hakata hevosta, että se juoksisi kovempaa? On paljon raviohjastajia, jotka eivät lyö hevosiaan ollenkaan, ja silti voittavat lähtöjä. Yhteiskunnassa on myös tapahtunut asennemuutos: se, että aiheutetaan eläimelle kipua, jotta voitettaisiin jokin kilpailu, ei ole enää yleisesti hyväksyttävä toimintamalli.