Oulu on val­ta­kun­nan in­nok­kain ren­gas­lu­kot­ta­ja, mutta siihen ei paljoa vaadita

Oulun kaupungilla on käytössään kolme rengaslukkoa. Lukkoja käytetään vain joitakin kertoja vuodessa.

Oulu
Rengaslukot otettiin Oulussa käyttöön vuonna 2014.
Rengaslukot otettiin Oulussa käyttöön vuonna 2014.
Kuva: Tiina Wallin/Arkisto

Rengaslukot ovat edelleen harvinainen näky Oulussa. Kaupungin pysäköinninvalvonta kiinnittää niitä autoihin vain muutamia kertoja vuodessa.

– Vähäistähän se kaiken kaikkiaan on ollut. Tänä vuonna on ollut ehkä puolenkymmentä kertaa, Oulun kaupunginlakimies Jukka Lampén sanoo.

Lukkoja on ollut Oulun kaupungin pysäköinninvalvonnan käytössä vuodesta 2014. Viime vuoden loppuun mennessä rengaslukkopäätöksiä oli tehty Oulussa yhteensä 45. Niistä liki puolet tehtiin vuonna 2015.

Vaikka Oulussa lukkoja käytetään harvoin, kaupunki yltää silti ykkössijalle maan innokkaimpien lukottajien listalla. Toiseksi eniten rengaslukkopäätöksiä tehtiin vuosina 2014–2020 Hämeenlinnassa, viisi Oulua vähemmän.

Maan pääkaupungissa Helsingissä lukot kuuluvat myös pysäköinninvalvonnan keinovalikoimaan, mutta Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan kaupungissa ei ole viime vuosina rengaslukkopäätöksiä tehty.

Korkea kynnys

Rengaslukko tuli Suomessa viranomaisten työkaluksi vuonna 2012. Auton liikuttamisen estävä laite voidaan kiinnittää renkaaseen, jos auton omistajalla tai haltijalla on vähintään viisi lainvoimaista pysäköintivirhemaksua maksamatta.

Käytännössä kynnys lukon käyttöön on ollut Oulussakin huomattavasti korkeammalla.

– Yleensä on toistakymmentä virhemaksua ollut maksamatta ennen kuin lukkoa on käytetty, Jukka Lampén kertoo.

Osaltaan rengaslukon käyttöä hillitsee se, että autoa ei voida lukita paikkaan, jossa on se on vaaraksi tai haitaksi. Silloin vaihtoehtona on kuljettaa auto varastoon, mistä sen voi pysäköintivirhemaksut ja aiheutuneet kulut maksettuaan lunastaa.

Jos lukko asetetaan, tulee Oulussa niin sanottujen parkkisakkojen lisäksi maksettavaksi 253 euron käyttömaksu. Kyseessä ei ole lisärangaistus, vaan lain mukaan maksun tulee perustua todellisiin kustannuksiin.

Jukka Lampénin mukaan lukon käyttäminen voi edellyttää useamman ihmisen työpanosta. Päätös käytöstä on valmisteltava ja tehtävä lain edellyttämällä tavalla. Lukon kiinnittämiset ja irrottamiset tehdään työpareittain. Pysäköinninvalvonta ei kuljeta lukkoja mukanaan, vaan ne noudetaan tarpeen mukaan.

Lukot itsessään eivät ole kalliita. Lampenin arvion mukaan Oulussa käytettävät laitteet maksavat noin 250 euroa kappaleelta. Oulun kaupungin pysäköinninvalvonnan käytössä on tällä hetkellä kolme rengaslukkoa.

Vaihtelevaa suhtautumista

Jos rengaslukkokaan ei ohjaa rästimaksujen suorittamiseen, kuljetetaan auto varastoon. Ellei sitä lunasteta, auto jää kaupungin omaisuudeksi.

Jukka Lampénin mukaan rengaslukkoon on suhtauduttu Oulussa moninaisesti. Osa on hoitanut maksut, joskus autot on jouduttu kuljettamaan varastoon ja lukkoja on myös omatoimisesti irrotettu.

– Muistaakseni yksi lukko on rikottu muutama vuosi sitten. Tänä vuonna on kaksi kertaa irrotettu lukko asiakkaan toimesta, mutta lukko on säilynyt ehjänä, kertoo tiimivastaava Tiina Kaattari Oulun kaupungin pysäköinninvalvonnasta.

Lampénin mukaan lukkojen avaamisista ja rikkomisesta on tehty rikosilmoitukset. Rikoslain mukaan omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomisesta tuomitaan sakkoon tai enintään vuodeksi vankeuteen.

Lain mukaan rengaslukon voi kiinnittää vain viranomaisen tekemällä päätöksellä. Laki mahdollistaisi sen, että autojen siirtämisen ja varastoimisen tapaan kaupunki voisi ulkoistaa rengaslukon käytön. Tällöin yksityinen toimija voisi viranomaispäätöksen jälkeen hoitaa laitteen kiinnittämisen ja avaamisen. Tästä ei ole Lampenin mukaan käyty Oulussa edes keskustelua.

Pelotevaikutus

Rengaslukot yleistyivät maailmalla 1980- ja 90-luvuilla. Suomessa niiden käyttö mahdollistui vuonna 2012.

– Rengaslukon käyttäminen paitsi lisäisi viranomaisen harkintavallassa olevia keinoja puuttua pysäköintivirheeseen, myös näkyvänä seuraamuksena toimisi ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa, asiaa koskeneessa hallituksen esityksessä pohdittiin.

Rengaslukolta vaadittavista ominaisuuksista säädetään joulukuussa 2011 annetulla asetuksella. Sen mukaan lukon on oltava "ominaisuuksiltaan sellainen, että se estää mahdollisimman tehokkaasti ajoneuvon liikkeelle lähdön, mutta ei tarpeettomasti vahingoita ajoneuvoa".

Rengaslukko pitää voida kiinnittää ja irrottaa vahingoittamatta ajoneuvoa ja se on voitava irrottaa kiinnityspaikalla. Lukon on oltava kooltaan ja väriltään sellainen, että se on selkeästi havaittavissa ajoneuvon ulkopuolelta.

Viulistin keksintö

Ensimmäisen nykymuotoisen rengaslukkomallin kehitti amerikkalainen keksijä ja Denverin sinfoniaorkesterissakin esiintynyt amatööriviulisti Frank Marugg tiettävästi vuonna 1944.

Lukot otettiin käyttöön Denverissä tammikuun viidentenä päivänä 1955 kevyempänä vaihtoehtona autojen siirtämiselle ja varastoimiselle.

Marugg haki laitteelleen paria kuukautta myöhemmin patenttia, joka myönnettiin vuonna 1958. Ensimmäiset lukot valmistettiin teräksestä, mutta valmistusmateriaali vaihtui myöhemmin kevyemmäksi ja halvemmaksi.

Maruggin yritys myi Denver Boot -nimellä tunnettuja rengaslukkoja eri puolille Yhdysvaltoja ja myös maan ulkopuolelle.

Keksijä kuoli vuonna 1973, mutta hänen tyttärensä jatkoi yrityksen pyörittämistä vuoteen 1986, kunnes myi sen. Denver Boot -rengaslukkoja on valmistettu näihin aikoihin saakka, mutta samaa nimitystä on käytetty Yhdysvalloissa myös muiden valmistajien malleista. Maruggin hakema patentti vanheni vuonna 1976.

Rengaslukkoja on käytetty myös varkaudenestolaitteina.

Rengaslukkopäätökset Oulussa

2014: 6

2015: 21

2016: 3

2017: 3

2018: 0

2019: 10

2020: 3

Lähde: Tilastokeskus