Tasa-arvolain muutos on tehostanut työpaikkojen ja oppilaitosten tasa-arvosuunnittelua. Kaksi vuotta sitten voimaan astui laki, jonka mukaan työnantajalle voidaan määrätä uhkasakko tasa-arvosuunnitelman laiminlyönnistä.
Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen sanoo, että keppi on purrut, mutta suunnittelussa on yhä selviä puutteita.
Asiasta tehtyjä selvityksiä seurannut Mäkinen arvioi, että suunnitelma puuttuu yhä ainakin kolmasosalta suunnitteluun velvollisista työnantajista. Parhaiten suunnittelu on hoidettu suurissa yrityksissä ja kunnissa, joilla on eniten resursseja.
Työmarkkinajärjestöt ovat seuranneet tasa-arvosuunnittelun tilaa erilaisin selvityksin, mutta koko suomalaisen työelämän kattavaa selvitystä asiasta ei ole. Parhaillaan tutkitaan, miten suunnittelun vertailukelpoinen ja systemaattinen seuranta voitaisiin järjestää.
Koulut ja pikkufirmat ulkopuolella
Tasa-arvolain mukaan kaikilla yli 30 työntekijän työpaikoilla ja oppilaitoksissa tulisi olla tasa-arvosuunnitelma. Velvoite ei kuitenkaan koske peruskouluja. Mäkisen mielestä tasa-arvosuunnittelua kaivattaisiin myös siellä.
"Stereotyyppiset käsitykset muodostuvat hyvin nuorena", Mäkinen sanoo.
30 työntekijän raja on peruja vanhasta yt-laista, jonka mukaan myös tasa-arvosuunnittelun velvollisuus määriteltiin. Yt-lakia on kuitenkin muutettu siten, että se koskee yli kahdenkymmenen hengen työpaikkoja.
"Jotkut ammatilliset järjestöt ovat esittäneet, että myös tasa-arvosuunnitteluvelvoite tulisi ulottaa pienempiinkin työpaikkoihin. Ruotsissa raja on kymmenen", Mäkinen kertoo.
Mäkinen muistuttaa, että suuri osa työpaikoista on varsin pieniä.