Mainos

Osa­työ­ky­kyi­siä ta­voi­tel­laan työ­elä­mään – työn­an­ta­ja voi saada osa­työ­ky­kyi­sen työl­lis­tä­mi­seen palk­ka­tu­kea ja jär­jes­te­ly­tu­kea

Työnantaja voi saada osatyökykyisen työllistämiseen palkkatukea ja järjestelytukea

Työhönvalmentaja Birgitta Lahti kertoo, että joillekin osatyökykyisille työntekijöille on pystytty räätälöimään työtehtävät siten, etteivät he tarvitse rinnalle mitään tukimuotoja.
Työhönvalmentaja Birgitta Lahti kertoo, että joillekin osatyökykyisille työntekijöille on pystytty räätälöimään työtehtävät siten, etteivät he tarvitse rinnalle mitään tukimuotoja.
Kuva: Ester van Dam

Birgitta Lahti toimii Raahen seudulla työhönvalmentajana. Osa hänelle ohjautuvista asiakkaista on osatyökykyisiä.

Maaliskuussa 2021 alkaneen kuntakokeilun myötä Raahessa on palkattu jo muutamia osatyökykyisiä yhdistyksiin ja kunnalle. Yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa on ollut sujuvaa.

”Yrittäjät ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Olen selventänyt heille, mitä kaikkea osatyökykyisten työntekijöiden taustalla voi olla. Yrityksillä ei ole paljonkaan tietoa siitä, mikä osatyökykyinen työnhakija on. Heillä ei myöskään ole tietoa kaikista tukimuodoista, joita yrityksen on mahdollista saada, kun palkkaavat osatyökykyisen.”

Työnantaja voi saada tukea osatyökykyisen palkkaamiseen. Osatyökykyisen palkkatutuki on enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksista ja sitä maksetaan 2 vuotta kerrallaan. Palkkatuen enimmäismäärä yritykselle on tänä vuonna 1400 euroa kuukaudessa.

Osatyökykyinen on pätevä työnhakija, jonka työkyky on osittain alentunut esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi.

”Toki heidän joukossaan on eri koulutustaustan omaavia ja pitkäaikaistyöttömiäkin. Kaikilla on kuitenkin takanaan pitkä työhistoria. Monella on jäljellä hyvinkin paljon työkykyä.”

Lahti on mukana työhaastatteluissa ja hän auttaa yrityksiä palkkaamisen yhteydessä erilaisten tukihakemusten täyttämisessä sekä työsuhteen alussa perehdyttämisessä. Lahti käy myös etukäteen tutustumassa yrityksiin ja työtehtäviin ja auttaa rekrytointiprosessissa.

”Olennaista on, että yritys ja työnhakija kohtaavat toisensa eli syntyy match, kuten tavallisessakin työnhakuprosessissa. On tärkeää, että tunnen hyvin sekä työnantajan että työnhakijan.”

Tavoitte työllisyyden ja työkyvyn edistäminen

Business Oulun työllisyyspalveluissa kehitetään palveluita ja tehdään yhteistyötä työnantajien, työnhakijoiden, TE-toimiston, 3. sektorin, hyvinvointipalveluiden, oppilaitosten ja Kelan kanssa. Tavoitteena on työllisyyden ja työnhakijan työkyvyn edistäminen.

”Etsimme sopivia palveluita ja kehitämme palveluverkostoa toimivammaksi. Pyrimme tunnistamaan työllistymispotentiaalin hyvissä ajoin, jotta pitkäaikaistyöttömyyttä voitaisiin ehkäistä”, Business Oulun työkykykoordinaattori ja PALO-hankkeen projektipäällikkö Sanna Syren kertoo.

Työkyky koostuu sen hetkisestä toimintakyvystä, voimavaroista ja osaamisesta suhteessa työn vaatimuksiin. Jokaisen työkyky on yksilöllinen ja vaihtelee elämän aikana.

”Palvelut koskevat nimenomaan työttömiä ja heitä työllistäviä työnantajia. Räätälöimme palveluita, esimerkiksi työhönvalmennuksen avulla. Työhön sijoittumista tuetaan työn mukauttamisella, jossa työntekijän ja työnantajan tarpeet huomioidaan ja vuoropuhelua lisätään. Tärkeää on seurata, mitkä keinot toimivat ja miten keinoja voisi edelleen kehittää, jotta työnhakijat onnistuvat työssään ja työnantajat saavat tarpeensa mukaisen osaajan”, Syren toteaa.

Kohti sujuvaa rekrytointia

Tärkeää on tunnistaa ne työnhakijat, joilla on valmius työllistyä heti ja ne, jotka tarvitsevat työkykynsä tukemiseen esimerkiksi hyvinvointipalveluita.

Tarkoituksena on sujuvoittaa ja helpottaa rekryrointia siten, että valikoidaan ajoittain suurestakin työnhakijajoukosta sopivimmat työhaastatteluun ja palkkatyöhön.

Tavoitteena on myös yritysyhteistyön kehittäminen esimerkiksi luomalla tietojärjestelmiä. BusinessAsemalla toteutetaan rekrytointitapahtumia, joiden avulla edistetään työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamista ja työllistymistä.

Työllisyyden kuntakokeilut
  • Kuntakokeilut alkoivat 1.3.2021 ja päättyvät 31.12.2024
  • Kunnat vastaavat kokeilun ajan alueellaan TE-toimistojen sijaan julkisista työvoima- ja yrityspalveluista, kotoutumispalveluista ja työttömyysturvatehtävistä
  • Oulun seudun kuntakokeilussa ovat mukana Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä
  • Raahen seudun kuntakokeilussa ovat mukana Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki
  • Jokilaaksojen työllisyyskokeilussa ovat mukana Ylivieska, Oulainen, Merijärvi ja Alavieska
  • Suomessa kokeiluihin osallistuu yhteensä 25 kokeilualuetta ja 118 kuntaa
  • TE-palvelut siirtyvät kunnille vuonna 2024 pysyvästi.