Opintokeskukset ovat valtakunnallisia järjestöjen oppilaitoksia, joiden noin 20 000 koulutukseen osallistuu puoli miljoonaa oppijaa vuosittain. Hallitus on nyt leikkaamassa tämän vapaan sivistystyön oppilaitosmuodon rahoitusta seitsemän miljoonaa euroa eli liki 40 prosenttia. Näin mittava leikkaus vaarantaa järjestökoulutuksen ja kansalaisjärjestöjen oppilaitosten toiminnan.
Hallitus haluaa vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. Juuri tämä on opintokeskusten lakiin kirjattu tehtävä, johon esitetty leikkaus iskee rajusti. Opintokeskukset toteuttavat yhteistyössä järjestöjen kanssa muun muassa laajaa vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden koulutusta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan opintokeskuskoulutuksista 41 prosentissa aiheina ovat muun muassa yhdistys- ja vapaaehtoisosaaminen sekä ensiapu-, pelastus- ja turvallisuustaidot. Vapaapalokuntalaiset, ikäihmisten ystävätoimijat ja vertaistukihenkilöt tarvitsevat jatkossakin koulutusta tehtäviensä hoitamiseen.
Opintokeskukset toteuttavat myös hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta liikunnan lisäämisestä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. 11 prosenttia opintokeskusten koulutuksista on hyvinvoinnin ja liikunnan teemoista, ja niitä toteutetaan laajan järjestökentän kanssa ympäri Suomen.
Oppilaitokset vastaavat jo nyt useisiin tärkeisiin hallitusohjelman tavoitteisiin. Leikkaus osuu kipeästi demokratia- ja vapaaehtoistaitojen opetukseen ja yhteisölliseen järjestökoulutukseen. Se vaarantaa oppilaitosverkoston, joka tukee vireää ja osaavaa kansalaisyhteiskuntaa sekä suomalaisten osallisuutta ja kriisinkestävyyttä. Onko Suomella todella varaa tähän?
Anneliina Wevelsiep
puheenjohtaja
Opintokeskukset ry