Pääkirjoitus

Op­pi­las­tun­gos on uusien aluei­den va­kio­rie­sa, jota kau­pun­ki pystyy omin pää­tök­sin ennalta tor­ju­maan

Hiukkavaaratalo kätkee sisäänsä alueen koulun, päiväkodin, nuorisotilan ja kirjaston.
Hiukkavaaratalo kätkee sisäänsä alueen koulun, päiväkodin, nuorisotilan ja kirjaston.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Oulu kasvaa, ja syntyvyyden laskusta huolimatta lapsia on kaupungissa paljon. Siksi kaupunkiin on kaavoitettu perheille soveltuvia uusia asuinalueita.

Rakentaminen on viime vuosina ollut kuuminta Hiukkavaaran suuralueella, joka on  lapsiperheiden suosiossa. Kuten keskiviikon Kaleva kertoo, nyt alueen koulu natisee liitoksistaan oppilaiden paljouden takia.

Vielä hetki sitten näytti siltä, että aivan Hiukkavaaran koulun vieressä asuvat lapset olisivat joutuneet kouluun Myllyojalle vajaan neljän kilometrin päähän ja myöhemmin Jääkärinkankaalle valmistuvaan kouluun vajaan kolmen kilometrin päähän.

Nyt päätös on pyörretty niin, että Hiukkavaaran koulun pohjoispuolen lähikulmat pysyvät Hiukkavaaran koulualueessa, eli lapset pääsevät kotinsa vieressä olevaan kouluun. Vielä rakentamattoman Sarvikankaan lapset sen sijaan joutuvat näillä näkymin kulkemaan lähempänä sijaitsevan Hiukkavaaran koulun sijasta Jääkärinkankaalle, jonne matka on pitempi.

Lasten kouluja koskevissa keskusteluissa nostetaan usein esiin termi lähikouluperiaate. Näin Oulussakin. Tarkkaan ottaen lähikoulu tarkoittaa tässä yhteydessä kuitenkin sitä koulua,  jonka oppilaaksiottoalueeseen oppilas asuinpaikkansa mukaan kuuluu. Lähikoulu ei aina ole lähin koulu.

Koulujen täyttymiset ovat tuttuja uusien alueiden riesoja kaikkialla Suomesta. Oulussa pahimmin tukossa oli vielä hetki sitten Ritaharjun koulu, josta alakoulun kakkosluokkalaisia hetken aikaa kuljetettiin bussilla 13 kilometrin päähän Kaukovainiolle.

Ritaharjussa tilanne helpottui Pohjois-Ritaharjun koulun valmistumisen ansiosta. Viime vuosien oululaisiin tungoskouluihin on kuulunut myös Metsokankaan koulu, jossa sielläkin pahin alkaa olla ohi. Uusien alueidenkin väki vanhenee ja lasten määrä tasaantuu ja sitten alkaa kutistua. Voi siksi kysyä, kuinka järkevää on mitoittaa koulun koko lyhytaikaisen oppilashuipun mukaan.

Vanhempien ärtymyksen siitä, ettei lapsi pääsekään lähimpään kouluun, voi silti ymmärtää. Uuden kodin paikka on monesti valittu sen pohjalta, että lapsella ei olisi pitkää koulumatkaa.

Ongelmavuodet eivät kuitenkaan tapaa kestää kauan. Koulumatkan kohtuullinen mitta on tärkeää pienimmille koululaisille. Isompien kohdalla matkan pituuden sijasta olennaista on, että koulumatka on turvallinen. Muutaman kilometrin pyöräily Oulun hyvillä kevyen liikenteen väylillä ei ole kohtuuton taakka.

Uusien alueiden oppilastulvan ei kuitenkaan pitäisi tulla päättäjille yllätyksenä. Minne kaavoitetaan tontteja perheasunnoille, sinne perheitä myös tulee. Asiantilan korjaamisen pitäisi lähteä kaavoituksesta ja alueiden rakentamisen rytmittämisestä oppilasmääräpomppujen tasaamiseksi.

Toisesta suunnasta tuleva paine asiassa on samaan aikaan se, että jos Oulu ei pysty tarjoamaan perheille tontteja ja asuntoja, monen muuttoauton keula kääntyy etelään kohti Kempelettä ja Liminkaa. Ei pieni ongelma Oululle sekään.