Opis­ke­li­ja­na lähes koko ai­kuis­ikä – ke­min­maa­lai­nen Tuija Ran­ta­maa: "Alan olla aika lähellä sitä, mikä on unel­ma-am­mat­ti­ni"

Kun venäjänkielen maisterille ei ollut töitä, Tuija Rantamaa päätyi liikunta-alalle, joka oli hänen toinen haaveensa nuorena.

-
Kuva: Nina Susi

Kun venäjänkielen maisterille ei ollut töitä, Tuija Rantamaa päätyi liikunta-alalle, joka oli hänen toinen haaveensa nuorena.

FM, liikuntalääketieteen opiskelija Tuija Rantamaan valmistuminen terveystieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta häämöttää parin vuoden päässä. Kotiäitivuosia lukuun ottamatta hän on opiskellut lähes koko aikuisikänsä. Viimeksi Rantamaa valmistui toukokuussa verkko-opettajaksi Oulun ammattikorkeakoulusta.

– Alun perin haaveeni oli joko urheiluvalmentajan ammatti tai vaihtoehtoisesti toimia venäjän kielen asiantuntijana jossain yrityksessä.

Rantamaa valmistui 1990-luvun alussa filosofian maisteriksi Joensuun yliopistosta pääaineenaan venäjän kieli. Lisäksi hän oli opiskellut tutkintoonsa ruotsia, saksaa sekä yritystaloustiedettä.

Niin ystävät kuin hän itsekin uskoivat, että venäjän taitajalle kyllä aina töitä löytyy. Tilanne kuitenkin muuttui nopeasti opiskelujen loppuvaiheessa, kun Neuvostoliitto hajosi ja kohta alkoi Suomen 1990-luvun lama.

– Arvostus näitä kieliä kohtaan ei ole suuri, koska niitä opiskellaan vähän. Omasta mielestäni olin valinnut kielet viisaasti, naapurimaiden kielet, kauppakumppanien kielet, mutta totuus oli valitettavasti toinen.

Rantamaa perusti perheen. Kymmenen vuotta meni niin, että hän oli välillä kotiäitinä ja välillä töissä. Vakituisen työn puuttuminen alkoi vähitellen masentaa. Tuntui, ettei yhteiskunta tarvitse hänen taitojaan ja että vuosien opiskelu on mennyt hukkaan.

Liikunnanohjaajaksi kansalaisopistoon

TE-keskuksen ammatinvalintapsykologi suositteli venäjän kielen jatko-opintoja tohtoriksi asti, mutta ajatus ei kiinnostanut. Tohtoreitakin on nykyisin työttömänä.

– Palasin toisen lempiaineeni eli liikunnan pariin ja opiskelin aikuisliikunnan ohjaajaksi.

Samana vuonna, 2008, hän suoritti myös liikuntalääketieteen perusopinnot Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa.

Rantamaa alkoi vetää liikuntatunteja Tornion kansalaisopistossa. Välillä hän jätti iltatyöt kansalaisopistossa ja Haaparannalle päivätöihin kaupan alalle, koska halusi antaa enemmän aikaa lapsilleen.

Rantamaa halusi antaa lapsilleen aikaa ja jätti joksikin aikaa kansalaisopiston iltatunnit ja meni Haaparannalle päivätöihin kaupan alalle.

Palattuaan iltaopettajaksi Tornion kansalaisopistoon Rantamaa tutustui MediYogaan, Ruotsissa kehitettyyn, lääkinnällisiä vaikutuksia omaavaan joogamuotoon.

Siitä heräsi myös kiinnostus tietoisen hengityksen opetukseen. Hän opiskeli molempia aiheita ja syventää yhä tietojaan niistä.

Nelisen vuotta sitten hän aloitti terveystieteiden opiskelun tutkinto-opiskelijana Itä-Suomen yliopistossa. Opintoja on jäljellä vielä pari vuotta.

– Alkaa tuntua, että alan olla aika lähellä sitä, mikä on unelma-ammattini ja jota kohti olen tullut vuosien ajan kaikkien opiskelujeni ja kokemusteni kautta.

Rantamaa haluaa auttaa ihmisiä parantamaan päivittäistä hyvinvointiaan ja ottamaan enemmän vastuuta omasta terveydestään.

Rantamaa ei kadu sitä, että aikaa on mennyt paljon ja hän on saavuttamassa päämääräänsä vasta nyt.

– Ei ole tärkeää, kuinka nopeasti pääsee maaliin. Monesti matka on tärkeämpi ja sen aikana oppii näkemään monia asioita tarkasti.

Aktiivimalli saisi velvoittaa työnantajia

Kansalaisopiston opettajana Rantamaa on vuosittain kahdeksan kuukautta työssä ja neljä kuukautta työttömänä työnhakijana. Hänen mielestään määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien opiskelua valvotaan liikaa.

–TE-toimisto arvioi, olenko sivu- vai päätoiminen opiskelija. Sivutoimisena opiskelijana pääsen liiton päivärahalle, päätoimisena opiskelijana joutuisin taas peruspäivärahalle ja hakemaan opintorahaa ja opintolainaa.

Päätoimisen opiskelijan täytyy suorittaa vähintään viisi opintopistettä kuukaudessa. Sen alle menevillä opintopisteillä opiskeleva katsotaan sivutoimiseksi opiskelijaksi.

Toukokuussa Rantamaalla oli vain kolme tuntia opetustyötä ja hän sai suoritettua verkko-opettajan tutkinnon valmiiksi. Vähältä piti, ettei TE-toimisto katsonut häntä päätoimiseksi opiskelijaksi, mikä olisi tiennyt ansionmenetystä.

– Nämä tilanteet turhauttavat, koska ne estävät olemasta ahkera ja eteenpäin menevä. Kun mietitään, miksi ihmiset eivät kouluttaudu, uskon, että liian monet säännökset estävät opiskeluhaluja.

Rantamaa toivoo, että aktiivimalli epäkohtineen poistetaan pian.

– Aktiivimallin pitäisi velvoittaa mieluummin työnantajia pohtimaan, miten työllistää mahdollisimman monta työntekijää, eikä keskittyä työntekijöiden valvomiseen ja rajoittamiseen.

Tuija Rantamaa

Syntynyt Kemissä, asuu Keminmaassa.

Kolmen aikuisen lapsen äiti.

FM, venäjän ja ruotsin opettaja.

Opiskellut vuosien varrella verkko-opettajaksi, aikuisliikunnan ohjaajaksi, MediYoga-opettajaksi ja tietoisen hengityksen ohjaajaksi.

Opiskelee terveystieteitä Itä-Suomen yliopiston liikuntalääketieteellisessä tiedekunnassa.

Tuntiopettajana Kivalo-opistossa ja Tornion kansalaisopistossa.

Tekee käännöstöitä ruotsista suomeksi.

Harrastaa käsitöitä ja tietokoneen hyödyntämistä.